Vuonna 2006 hankittu kannettava tietokone on tuijotellut yli vuosikymmenen verran varastolaatikon seiniä. Kierrätyspalveluyritys Kuusakosken myyntipäällikkö Sami Dahlgren näkee heti, että käyttöarvo on nolla.
– Sen tietää jo siitä, että tässä lukee Fujitsu Siemens, hän sanoo osoittaen sormella läppärin merkkiä.
Elektroniikkamaailmassa kyse on käytännössä ruumiista. Fujitsu osti Siemensin ulos yrityksestä noin 15 vuotta sitten.
Ja niin läppäristä lähtee ensin irti näyttö ja sitten akku. Näyttöpaneeli voidaan joissakin tapauksissa käyttää uusiksi, ja akku kierrätetään kuin mikä tahansa akku tai paristo. Lopputavarasta saadaan muovin irrotuksen jälkeen vielä arvokkaita metalleja irti.
Kymmeniä miljardeja dollareita
Läppärit varastolaatikoissa eivät ole harvinaisuuksia – siitäkään huolimatta, että monien laitteiden akut voivat aiheuttaa palovaaran. Tilastokeskus kertoi vuonna 2020, että vanhaksi jääneet ja kierrätyskelpoiset laitteet jäävät lojumaan laatikoihin yli neljässä viidestä kotitaloudesta.
Kuusakoskelle kuluttajien tuhottavat kannettavat tietokoneet, tabletit ja puhelimet tulevat Seiffi-palvelun kautta. Seiffissä työnjako menee teoriassa niin, että Kuusakoski tekee materiaalikierrätyksen ja Inrego huolehtii kiertoon sellaiset laitteet, joilla on vielä käyttöarvoa. Käytännössä kuitenkin kumpikin tekee sen, mikä on kullekin laitteelle järkevintä.
Kuusakosken Dahlgren kertoo, että läppäreille tehdään ensin alkuarvio. Jos silmämääräisesti ei ole nähtävissä selviä merkkejä – kuten Fujitsu Siemens -tarroja –, laite tutkitaan ja testataan.
– Sellaista tilannetta ei ole, että läppäri otettaisiin paketista ja nakattaisiin suoraan murskaimeen. Vähintään akku irrotetaan ja katsotaan, mitä arvokkaita osia voisi vielä kompontentteina hyödyntää, Dahlgren sanoo.
Ja kun koneita on paljon, hyödynnettävää riittää. YK:n raportin mukaan elektroniikkajätteessä olevan kierrätettävän materiaalin arvo lasketaan globaalisti kymmenissä miljardeissa dollareissa. Kun aineet saadaan kiertoon, tarve kaivaa uusia metalleja ja mineraaleja vähenee.
Moni pohtii tietoturvaa
Moni jättää läppärit ja puhelimet lojumaan kotiin siksi, että pelkää niiden sisältämän datan päätyvän vääriin käsiin. Seiffi-palvelun asiakaspalveluvastaava Tessa Tammilehto Elker Oy:stä kertoo, että valtaosa kuluttajien kysymyksistä liittyy juuri tietoturvaan.
Koska Kuusakoski ja Inrego palvelevat yrityksiä ja viranomaisia ja prosessien on täytettävä niiden tietosuojavaatimukset, kuluttajienkin laitteet päätyvät erittäin korkean tietosuojan piiriin. Lisäksi laitteesta saa Seiffin kautta tuhoustodistuksen.
Inregon toimipisteessä Vantaalla tuotannon vetäjä Petri Kurronen kertoo, että datan ylikirjoitus tehdään Blanccolla, joka on kansainvälisesti ja myös esimerkiksi Britannian hallinnossa käytetty ohjelmisto. Kun tiedot on tuhottu, laite testataan ja sille määritellään kuntoluokitus. Vialliset laitteet pyritään korjaamaan tai käyttämään varaosina, käyttökelpoiset menevät myyntiin.
Inregon markkinointipäällikkö Heini Kettunen korostaa, että laitteita ei myydä minne tahansa. Kohdemaista tehdään maariskianalyysit, joissa arvioidaan muun muassa ihmisoikeuksia ja korruptioastetta. 90 prosenttia laitteista menee EU-alueelle.
Vaikka yksi joutilas läppäri tai puhelin ei tunnu paljolta, kokonaisuutena kierrättämättä jäävien laitteiden määrä on valtava.
EU:ssa sähkö- ja elektroniikkaromu eli SER on nopeimmin kasvava jätevirta. YK:n elektroniikkajätettä tarkastelevan raportin mukaan elektroniikkajätteen määrä kasvaa maailmanlaajuisesti viisi kertaa vauhdikkaammin kuin varsinaiseen kierrätykseen päätyvän elektroniikkajätteen määrä.
Ongelma on niin suuri, että joka vuosi lokakuun 14. päivänä vietetään kansainväistä elektroniikkajätteen teemapäivää.
YK:n raportissa ennustetaan, että vuosittaisen elektroniikkajätteen määrä kasvaa maailmanlaajuisesti 82 miljoonaan tonniin vuoteen 2030 mennessä, kun raportin tarkasteluvuonna 2022 sitä kertyi 62 miljoonaa tonnia. Tiedotteen mukaan paino vastaa 107 000:ta kappaletta maailman suurinta ja painavinta matkustajalentokonetta.
Sähkö- ja elektroniikkaromun kierrätykselle ei monissa maissa ole toimivaa infraa, mutta Suomessa ja EU:ssa sellainen on. Käytöstä poistettuja pieniä laitteita voi viedä SER-keräyspisteisiin ja moniin laitteita myyviin myymälöihin. Postitse laitteita voi kierrättää Seiffi-palvelulla, jota tarjoavat yhteistyössä SER-kierrätys, kierrätyspalveluyritys Kuusakoski, kiertotalousyhtiö Inrego ja Posti.
