Val­vo­moi­den työn­te­ki­jät ovat voi­ma­lai­tok­sil­la si­säi­ses­sä eris­tyk­ses­sä – Ener­gia­teol­li­suus ha­luai­si oi­keu­den poiketa työ­ai­ka­py­kä­lis­tä ko­ro­na­vi­ruk­sen vuoksi

Energiantuotannossa kriittisintä työtä tehdään valvomoissa, jonne viedään jopa ruoka erikseen. Energia-alan etujärjestön mukaan energiapula tai kulutuksen rajoittaminen ei ole näköpiirissä edes teoriassa. Jos olisi loppusyksy, tilanne voisi olla toinen.

Energiahuolto varautuu koronavirusepidemian pahenemiseen tiukasti.
Energiahuolto varautuu koronavirusepidemian pahenemiseen tiukasti.
Kuva: Eriika Ahopelto

Energiateollisuus haluaisi mahdollisuuden poiketa työaikalain ja työehtosopimusten työaikapykälistä koronakriisin vuoksi. Tällä halutaan turvata sähkön- ja lämmöntuotanto myös epidemian pahentuessa, jolloin merkittävä osa avainhenkilöstöä voisi olla sairaana.

Valtioneuvosto antoi viime viikolla valmiuslain nojalla asetuksen, joka lisää työantajan valtaa monissa työaikaa koskevissa asioissa. Asetus ei kuitenkaan koske energiahuoltoa.

– Toivomme, että asetus koskisi myös meidän alaamme, sanoo energiantuotantoyksikön johtaja ja huoltovarmuuskysymyksistä vastaava Jari Kostama Energiateollisuus ry:stä.

Järjestön jäsenyrityksiltä on hänen mukaansa tullut aiheesta paljon kysymyksiä.

Kriittisimpiä ovat valvomoiden työntekijät

Energiantuotantoa turvataan koronakriisissä pääasiassa samoin kuin muuallakin, eli hajauttamalla työtä ja työntekijöitä.

Kriittisintä on työ suurten sähkö- ja lämpövoimaloiden valvomoissa. Niiden kohdalla etätyö ei tule kyseeseen teknisistä ja esimerkiksi tietoturvaan liittyvistä syistä, ja yrityksissä on varauduttu tilanteeseen tiukasti.

– Valvomoiden työntekijät on eristetty muusta porukasta, Kostama kertoo.

Valvomoihin kuljetaan nyt eri reittiä kuin muualle, ja esimerkiksi wc-tilat ovat muista työntekijäryhmistä erillään. Myöskään valvomoiden eri vuorot eivät tällä hetkellä tapaa toisiaan.

Työn ulkopuolella työnantajilla ei kuitenkaan ole mahdollisuutta kontrolloida valvomohenkilökunnan tekemisiä, ja heitä koskevat siksi vain yleiset viranomaisohjeet. Kostaman mukaan yritykset kuitenkin vetoavat kriittisiin työntekijöihin, jotta he eivät tapaisi toisiaan myöskään vapaa-ajalla.

Ydinvoimalaitoksen valvomossa seitsemän kerrallaan

Esimerkiksi Olkiluodon ydinvoimalassa valvomoiden työntekijät on eristetty muista ja osittain myös toisistaan. Jopa ruoka tuodaan heille erikseen.

– Olkiluodon ykkös- ja kakkosyksiköiden valvomoissa on kerrallaan seitsemän työntekijää, toteaa Teollisuuden Voiman (TVO) viestintäpäällikkö Pasi Tuohimaa.

Tarkkaa valvomohenkilökunnan kokonaismäärää ei turvallisuussyistä kerrota.

Voimalaitoksissa toimenpiteet perustuvat viranomaisten edellyttämiin varautumissuunnitelmiin, joita valvotaan huoltovarmuuden ja sähköntuotannon turvaamisen takia.

– Näyttää siltä, että tilanne on otettu energiayrityksissä vakavasti ja varautumissuunnitelmia käytetään. Henkilöstöstä huolehtiminen on tällaisessa kriisissä ykkösasia, Kostama korostaa.

TVO:llakaan epidemiaan ei ole varauduttu vain valvomoissa. Yhtiö on tehnyt myös koko henkilöstön arkeen vaikuttavia toimenpiteitä, joista suurin osa koskee kaikkia.

Etätöiden lisäämisen ohella voimalasaarella on rajoitettu kulkuoikeuksia, ja henkilöstön bussikuljetukset on keskeytetty. Myös ydinvoimalan vierailukeskus on suljettu.

– Ei vierailuja eikä tapaamisia, ruokaa vain jaettuna, matkustuskielto, kokoukset Olkiluodossakin ”etänä”, ei kokoontumisia kahvipisteillä, käsihygienian lisäämistä ja siivouksen tason nostamista ja niin edelleen, Tuohimaa listaa.

"Marras-joulukuussa tilanne olisi huonompi"

Kostaman mukaan koronaepidemia ja sen ennakointi ovat jo nyt vähentäneet sähkönkulutusta Suomessa.

Sen määrää on kuitenkin toistaiseksi mahdoton arvioida, sillä takana on poikkeuksellisen leuto talvi ja kevään tultua erityisesti lämmöntarve on vähentynyt entisestään.

Kulutusta on leikannut erityisesti elinkeinoelämän hiljentyminen, joka alkoi jo viime vuoden puolella. Etätöiden ja kotien viihdepalvelujen lisäämä sähkönkulutus ei ole yhtä suuri tekijä kuin teollisuuden kulutuksen lasku.

Kostaman mukaan Suomessa ei tarvitsekaan ainakaan näillä näkymin huolestua sähkön riittävyydestä, eikä esimerkiksi käyttörajoituksia ole näköpiirissä. Vaikka epidemia kaataisi sairasvuoteelle paljon kriittisiä työntekijöitä, tuotanto-ongelmiin joutuisi todennäköisesti yksittäisiä laitoksia.

– Suomessa on paljon tuotantolaitoksia, eivätkä kaikki voi olla suurissa vaikeuksissa samaan aikaan. Lisäksi meillä on vahvat yhteydet muihin maihin.

Jos mittava epidemia olisi kehkeytymässä esimerkiksi marras-joulukuussa ja talvi olisi kylmä, näkymä olisi toinen.

– Silloin tilanne olisi selvästi huonompi.

Työaikapoikkeukset

Asetus koskee vain muutamaa alaa

Valtioneuvosto antoi viime viikolla valmiuslakiin perustuvan asetuksen, jolla varaudutaan koronaepidemian aiheuttamaan henkilöstöpulaan.

Asetusta voidaan soveltaa terveydenhuoltoon, sosiaalitoimeen, pelastustoimeen, hätäkeskuksiin ja poliisiin.

Kyse on pääasiassa työajasta ja vuosilomista, joista säädetään työaikalaissa ja työehtosopimuksissa.

Asetuksen mukaan työnantaja voi tarvittaessa keskeyttää tai siirtää työntekijän loman.

Ylityötä voidaan teettää kysymättä siihen työntekijän suostumusta.

Myös lepoaikaa koskevista säännöksistä voidaan poiketa.

Työnantajan on kuitenkin edelleen kiinnitettävä huomiota työntekijöiden terveyteen ja työturvallisuuteen.

Lisäksi työnantaja voisi pidentää irtisanomisaikaa neljään kuukauteen, mikäli työntekijä irtisanoutuu itse. Tätä kohtaa ei kuitenkaan sovelleta poliisitoimeen.

Poikkeamien tulee olla väliaikaisia.