Valtiovarainministeriö käy tiistaina ja keskiviikkona neuvottelut valtion budjetin seuraavien vuosien menosuunnitelmasta muiden ministeriöiden kanssa. Ensimmäisenä vuorossa näissä kehysneuvotteluissa on tiistaiaamuna opetus- ja kulttuuriministeriö.
– Kahdenvälisissä neuvotteluissa kuullaan, mitkä ovat ministeriöiden kaikkein keskeisimmät rahatarpeet. Ne toimivat pohjana, kun valmistaudutaan koko hallituksen kehysriiheen, joka järjestetään 7. huhtikuuta, sanoo budjettipäällikkö Sami Yläoutinen valtiovarainministeriöstä.
Hallitus on jo aiemmin päättänyt koko vaalikauden menojen katosta ja yhdestä julkisen talouden suunnitelmasta. Sen mukaan kehysmenot saavat kasvaa vaalikauden loppuun mennessä 1,4 miljardia euroa.
Kehyksen hallinnonaloittainen jako tarkistetaan vuosittain maalis-huhtikuussa osana julkisen talouden suunnitelmaa.
Julkisen talouden suunnitelma käsittää neljä seuraavaa vuotta ja on samalla seuraavan vuoden talousarvioehdotuksen valmisteluohje hallinnonaloille. Selonteko julkisen talouden suunnitelmasta annetaan eduskunnalle 16. huhtikuuta.
Valtiovarainministeriön kansantalousosasto laatii tuoreen talousennusteen julkisen talouden suunnitelmaa varten. Yläoutisen mukaan siinä voidaan ottaa huomioon koronaviruksen negatiiviset vaikutukset talouteen.
Tänä vuonna tapahtuva varautuminen koronavirukseen ei vielä vaikuta kehysratkaisuun, sillä julkisen talouden suunnitelma koskee vuosia 2021–2024.
Suuntaviivoja työllisyystoimille
Kehysriihessä suuri huomio kohdistuu työllisyysasioihin, mutta kovia päätöksiä on luvassa vasta myöhemmin. Kehysriihessä tehdään väliarvio viime syksyn budjettiriihessä päätetyistä työllisyystoimista sekä työllisyystoimia pohtivien työryhmien esitysten työllisyysvaikutuksista.
Lisäksi päätetään syksyn budjettiriiheen valmisteltavien työllisyystoimien suuntaviivoista. Budjettiriihessä pitäisi olla kasassa toimet, joilla työllisyys paranee 30 000:lla.