Valtiovarainministeriössä uskotaan parempaan huomiseen koronakriisissä.
Ensi vuoden valtion budjettiehdotus nojaa siihen olettamukseen, että koronatilanne on saatu talouden näkökulmasta hallintaan.
– Tätä syksyähän ei ole vielä nähty, mutta kaiken pitää tähdätä siihen, että korona on, jos ei nyt ohi, niin hallinnassa. Lähikuukaudet näyttävät, valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) kertoi esitellessään ministeriönsä ehdotusta.
Hän korosti, että koronan torjunta on talouspolitiikkaa. Budjetti on laadittu siltä pohjalta, että ensi vuosi mentäisiin normaalioloissa.
– Meidän täytyy onnistua estämään koronan toinen aalto. Tämän syksyn vaikutus julkiseen talouteen ei ole vielä laskettavissa, nojaamme arvioon. Verotulot romahtivat joka tapauksessa miljardeilla euroilla, kun yhteiskuntaa suljettiin.
Vanhanen toisti, että suurin varjo liittyy tällä hetkellä vientiin.
– Se uhkaa hiipua pitkäksi aikaa, jos koronaepidemiaa ei pystytä hallitsemaan. Viennin kehitys ei ole kiinni vain meistä itsestämme. Markkinat ratkaisevat, ja tarvitsemme myös EU:lta.
Iso velanottaja
Ministeri tähdensi luottamusta.
– Mitä suurempi epävarmuus, sen tärkeämpää on, että talouspolitiikka edistää luottamusta. Valtio on iso velanottaja. Siksi on tärkeää, että Suomeen kykyyn hallita talouttaan luotetaan maailmalla.
Vanhanen on tyytyväinen, että Suomen asema luottoluokituksessa on säilynyt ennallaan.
Tämä johtuu siitä, että Suomella on näyttöä menneisyydestä.
– Pystymme hoitamaan kriittiset tilanteet, ja tästä luottamuksesta on pidettävä kiinni. Tärkeää on myös se, että kykenemme tekemään päätöksiä, jotka vahvistavat luottamusta. Niillä on iso merkitys myös yrityksille.
Aikarajaa venytettiin
Hallitusohjelmassa luki aiemmin, että valtion talous pitäisi saada tasapainoon vuoteen 2023 mennessä. Nyt aikaraja on koronan takia muutettu niin, että velkaantumiskäyrä saataisiin kääntymään vuoteen 2030 mennessä.
– Rakenteelliset uudistukset, kuten sote-uudistus on nyt aika saada maaliin. Sekin on pitkäaikaisen luottamuksen kannalta tärkeätä.
Ei kiristetä
Vanhanen totesi, että Suomessa eletään edelleen elvytysvaiheessa.
– Elvytys jatkuu poikkeusolojen mekanismin kautta, mutta ylivoimaisesti suurin on EU:n elvytyspaketti.
Hän jatkoi, ettei nyt ole kiristämisen aika finanssipolitiikassa.
Palkansaajan ansiotuloverotus on pysymässä käytännössä ennallaan.
Tuttuja kiristyskohteita
Mitä konkreettista ensi vuoden "koronabudjetti" sitten antaa ja ottaa?
Alkoholi- ja tupakkaveroon tulee kirityksiä 50 miljoonan euron verran. Lämmityspolttoaineiden verotus niin ikään kiristyy. Kiristyksillä kootaan sata miljoonaa euroa.
Teollisuutta muistetaan sillä, että sähkövero vedetään minimiin. Vaikutus on 245 miljoonaa euroa teollisuuden laariin.
Väylämaksujen puolitusta jatketaan.
Edelleen tavoite on vauhdittaa kivihiilestä luopumista.
Kolme hanketta nippuun
Vanhanen korosti, ettei hän ole esittämässä muutoksia hallitusohjelmaan. Ainut merkittävä muutos liittyy tulevaisuusinvestointeihin.
Hallitusohjelmassa on sovittu kolmen miljardin euron tulevaisuusinvestoinneista.
Nyt, kun Suomi on mukana EU:n elpymispaketissa ja omassa jälleenrakennusohjelmassa, nämä kolme hanketta yhdistetään.
Riihi syyskuussa
Budjettiehdotus on loppusummaltaan 61,6 miljardia euroa. Ehdotus on seitsemän miljardia euroa alijäämäinen.
Valtion velka nousee ensi vuonna jopa 132 miljardiin euroon. Velka kasvaa nopeasti, mutta korkomenot laskevat hiukan.
Vanhanen linjasi, ettei tähän linjaan saa tuudittautua.
– Rahallakin on hintansa.
Hän jakoi monen suomalaisen huolen nopeasta velkaantumisesta.
– Projektini on saada velkaantuminen hallintaan.
Valtion talousarvion tuloiksi arvioidaan ensi vuodelle 54,6 miljardia euroa, josta 46,5 miljardia euroa on verotuloja.
Torstaina budjettiehdotus toimitetaan ministeriöille. Hallituksen varsinainen budjettiriihi on syyskuun puolivälissä.