Valtion ko­ro­na­tu­ki auttaa, säästää pitää silti: Kemi ja Tornio muok­kaa­vat kou­lu­verk­ko­jaan

Tornio jatkaa talouden tasapainottamista ensi vuonna. Kaupungin talousarvioesitys ensi vuodelle on valmisteltu noin 600 000 euroa alijäämäiseksi, samoin taloussuunnitelmavuodet 2022–2023. Etenkin koronapandemia on haastanut Tornion taloutta ja sen ennustettavuutta kokonaisvaltaisesti.

Haastavasta taloustilanteesta huolimatta Tornio vakinaistamalla virkoja ja  virittää palveluverkkoa ja -rakenteita vastaamaan asukkaiden tarpeita paremmin.

Vuoden 2021 talousarvioon sisältyy tavoite toimintatulojen kasvattamisesta noin 19 miljoonaan euroon, mikä on noin 7,9 prosenttia enemmän kuin vuoden 2020 talousarviossa. Toimintamenoihin puolestaan varataan ensi vuoden talousarviossa 145 miljoonaa euroa, noin 2,7 prosenttia enemmän kuin vuoden 2020 talousarviossa. Esimerkiksi erikoissairaanhoitoon varataan talousarviossa 29,8 miljoonaa euroa. Tämä on 1,2 prosenttia vähemmän kuin kuluvan vuoden talousarviossa.

Ensi vuoden talousarvion toimintakate on –125,9 miljoonaa euroa.

Verotuloja arvioidaan kertyvän Torniossa ensi vuonna 87,0 miljoonaa euroa, josta kunnan tuloverojen osuus on noin 76,1 miljoonaa euroa, kiinteistöverojen 7,04 miljoonaa euroa ja yhteisöverojen 3,9 miljoonaa euroa. Kaikkiaan verotuloja arvioidaan kertyvän ensi vuonna 0,48 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2020. Tuloveroprosentti pysyy 21 prosentissa.

Tornion kaupungin saaman valtionosuuden arvioidaan talousarviovuonna 2021 olevan 43,7 miljoonaa euroa eli 5,1 prosenttia enemmän kuin vuonna 2020.

Sivistyspalveluissa varaudutaan peruskoulujen osalta suuriin muutoksiin; laskeviin oppilasmääriin sekä oppivelvollisuuden korottamiseen 18 ikävuoteen ensi vuoden aikana. Torniossa etenkin kyläkoulujen oppilasmäärä putoaa vuodesta 2023 alkaen merkittävästi.

Siksi Arpelan kouluun luotu yhdysluokkamalli otetaan lähivuosina käyttöön myös muissa kyläkouluissa. Keskusta-alueella alakoulujen opetus tiivistetään viiteen yksikköön elokuusta 2021 alkaen, kun Näätsaaren koulun toiminta siirtyy Kokkokankaan kouluun. Omat haasteensa koulujen toimintaan tuovat koronapandemian aiheuttamat vajeet oppimisessa sekä oppilashuollon lisääntynyt tarve.

Tornion visiona on kasvaa ja kehittyä maailman toimivimmaksi rajakaupungiksi. Tässä onnistuaksemme pyrimme vaikuttamaan laajasti niin elinvoimaan ja yritysten toimintaedellytyksiin, asukkaiden hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämiseen, työttömyyden ja sen haittavaikutusten vähentämiseen kuin palvelujen järjestämiseen viisaasti ja tarkoituksenmukaisesti.


Kemin kaupunginvaltuusto päätti ensi vuoden talousarviosta. Arvio on vajaat kaksi miljoonaa euroa ylijäämäinen ja ylijäämää on jäänyt myös tälle vuodelle. Edellisinä vuosina Kemin talous luisui kuitenkin huonoksi, kun talouden alijäämä oli ylil 10 miljoonaa euroa. Kaupunginhallitus on sitoutunut talouden tervehdyttämiseen jo keväällä.

Kuluneen vuoden 2020 talouskehitys oli vaikeasti ennakoitavissa koronapandemian vuoksi. Samoin talousarvion valmistelu ensi vuodelle on ollut vaikeaa. Verotulot eivät ole toteutuneet talousarvion mukaisesti ja toimintamenoihin ja -tuloihin on aiheutunut poikkeamia. Toisaalta kunnat ovat saaneet koronatukea ja sitä ne saavat myös ensi vuonna.

Verot pysyvät ennallaan, veroprosentti on 21,75.

Kemin kaupunginvaltuusto linjasi maanantaina lopullisesti koulu- ja päiväkotiverkon uudistamisen. Kaupungissa säilyy kaksi yläkoulua, mutta toinen yläkoulu siirtyy muutaman vuoden päästä Karihaarasta kaupungin keskustaan. Kaupunki ei osta uimahallin vieressä sijaitsevaa ammattikorkeakoulun entistä rakennusta.

Kaupungin keskustaan tuleva yläkoulu sijoitetaan lukion yhteyteen ja kaupunki ostaa ruokalarakennus Melissan, johon remontoidaan lisätilaa.