Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Val­tiol­la vas­tuun­sa hy­vin­voin­ti­aluei­den ta­lou­den so­peut­ta­mi­ses­sa

Lapin hyvinvointialueen (Lapha) aluehallituksen puheenjohtaja Tapani Melaluoto perää myös valtion vastuuta Lapha:n talouden sopeuttamisessa.
Lapin hyvinvointialueen (Lapha) aluehallituksen puheenjohtaja Tapani Melaluoto perää myös valtion vastuuta Lapha:n talouden sopeuttamisessa.
Kuva: Anssi Jokiranta

Alustavat tiedot kertovat, että hyvinvointialueiden 2023 yhteen laskettu alijäämä tullee olemaan 1,2–1,5 miljardia euroa. Lapissa allijäämäennuste on noin 60 miljoonaa euroa.

Lapin hyvinvointialueen hallitus on antanut valmisteluohjeet ja kehykset 2024–26 taloussuunnitelman valmisteluun. Ohjetta annettaessa on nähty realistisena, että myös ensi vuonna syntyy alijäämää. Menoja on enemmän kuin tuloja, mutta talouden suunta saadaan käännettyä. Lain mukaan alijäämä pitää kattaa taloussuunnitelmakaudella eli 2024–26.

Hyvinvointialue valmistelee parhaillaan palvelujen järjestämisohjelmaa, palvelutasopäätöksiä, hankintastrategiaa, digitalisaatio-ohjelmaa ja henkilöstöohjelmaa. Tähän liittyy useita toimeksiantoja selvitysten tekemisestä. Niitä tehdään palveluverkosta, digitaalisten palvelujen mallista, erikoissairaanhoidon työnjaosta, vuodeosastohoidon tarpeenmukaisesta kokonaisuudesta, pienten asiointialueiden toimintamallista ja oman rekrytointitoiminnan tehostamisesta.

Aluehallitus on antanut valmistelijoille ohjeen, että syksyn 2023 ja alkuvuoden 2024 aikana valmistellaan tuottavuus- ja taloudellisuusohjelma siten, että aluevaltuusto voi tehdä tarvittavia päätöksiä viimeistään huhtikuussa. Tavoitteemme on, että valmistelun kautta saadaan perustellut esitykset toimenpiteistä talouden sopeuttamiseen liittyvään päätöksentekoon. Kaiken aikaa joudumme huomioimaan sen, että asukkaille tulee järjestää ja tuottaa lainsäädännön ja säännösten mukaiset sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen palvelut.

Monilla hyvinvointialueilla on käynnistetty yt-menettely. Aluehallitus on linjannut, ettei tässä vaiheessa käynnistetä yt-neuvotteluja. Pikemminkin kannamme huolta siitä, että alueella on riittävästi koulutettua ja ammattitaitoista henkilöstöä tekemässä tärkeää työtä. Riittävällä omalla henkilöstöllä voimme edesauttaa myös talouden sopeuttamista. Valmistelun edetessä voi totta kai tulla tarve käydä muutosneuvotteluja esimerkiksi tehtävien muuttuessa.

Peräämme myös valtion vastuuta talouden sopeuttamisessa. Eduskunta ja valtiohallinto on päättänyt lainsäädännöstä ja muista säännöksistä, joilla tehtävät hyvinvointialueille on annettu. Valtio tekee jälkikäteistarkastuksen 2023 tilinpäätösten perusteella ja alueille on luvattu, että sen perusteella valtio korjaa alueiden rahoitusta.

On ensiarvoisen tärkeää, että valtio pitää lupauksensa ja korjaa rahoituksen vastaamaan todellisuutta, jossa tänä päivänä elämme.

Lapin hyvinvointialueen aluehallituksen puheenjohtaja