Valtiolla ei ole edellytyksiä uusiin toimenpiteisiin Sierilän vesivoimahankkeessa. Näin toteaa talouspoliittinen ministerivaliokunta valtioneuvoston tiedotteessa.
Valtio-omistajan saamien tietojen perusteella hankkeen käynnistämiselle ja toteuttamiselle ei ole enää edellytyksiä vesitalouslupien edellyttämässä aikataulussa.
Kemijoki oy kertoi tammikuun alussa luopuvansa Sierilän voimalahankkeesta. Tiedotteen mukaan luopumispäätös perustui hankkeen kohonneisiin kustannuksiin ja riskit kantavien vesivoimaosakkaiden enemmistön kielteiseen kantaan.
Valtio on Kemijoki oy:n suurin osakkeenomistaja, muttei omista vesivoimaosakkeita.
Samalla ministerivaliokunta käsitteli Kemijoki oy:n pumppuvoimalaitoshankkeita.
Valiokunta toteaa näkevänsä suunnitelmissa huomattavaa potentiaalia. Pumppuvoimalaitokset olisivat valiokunnan mukaan Suomen energiahuollon kannalta merkittäviä.
Jokiyhtiö julkaisi keväällä 2023 selvittävänsä pumppuvoimaloiden rakentamisen mahdollisuuksia Pohjois-Suomessa.
Mahdollinen investointien suuruusluokka on 2–3 miljardia euroa. Voimaloiden yhteenlaskettu potentiaalinen teho olisi jopa 2 000 megawattia.
Viime marraskuussa jokiyhtiö kertoi aloittavansa ensimmäisen pumppuvoimalaitoksen esisuunnittelun Kemijärven Ailangantunturilla. Hanke on erittäin suuren kokoluokan, 550 megawatin, pumppuvoimahanke.
Se olisi valiokunnan näkemyksen mukaan merkittävä parannus Suomen sähköjärjestelmän toimintavarmuuteen ja vakauttaisi sähkön hintaa Suomessa.
Talouspoliittinen ministerivaliokunta pitää tärkeänä pumppuvoimainvestointien edellytysten parantamista hallitusohjelman mukaisesti.
Ympäristöministeriö sisällytti viime syksynä pumppuvoimalat vihreän siirtymän investointien luvituksen etusijaisuusmenettelyyn. Se tarkoittaa, että voimalat ovat oikeutettuja etusijaan lupakäsittelyssä.
Työ- ja elinkeinoministeriö selvittää säätö- ja perusvoimainvestointeja tukevan kapasiteettimekanismin käyttöönottoa ja valtionvarainministeriö puolestaan perus- ja säätövoimainvestointeihin liittyvien korkovähennysoikeuksien kehittämistä.
