Valtioneuvosto aikoo esittää eduskunnalle 10 miljardin euron valtuutusta, jonka pohjalta valtio voi myöntää energiayhtiöille lainoja ja takauksia.
Kyseessä on viimesijainen rahoitusvaihtoehto kaatumisvaarassa oleville yhtiöille, pääministeri Sanna Marin (sd.) korostaa.
Marinin mukaan hallitus pyrkii minimoimaan sähkön johdannaismarkkinoiden levottomuuden aiheuttamaa hintavaihtelua.
– Sähköjohdannaismarkkinoiden voimakas hintavaihtelu vaatii valtiolta nopeita toimenpiteitä markkinoiden vakauden turvaamiseksi. Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta on puoltanut valtioneuvostolle ja edelleen eduskunnalle esitettäväksi 10 miljardin valtuutta valtion laina- ja takausohjelmalle Suomessa sähköntuotantoa harjoittaville yhtiöille niiden lisääntyneiden vakuusvaatimusten aiheuttaman akuutin likviditeettitarpeen kattamiseksi, pääministeri sanoi sunnuntaina alkuillan tiedotustilaisuudessa.
Valtioneuvosto voisi myöntää tapauskohtaisesti lainoja ja takauksia yhtiöille, joiden toiminta on yhteiskunnan kannalta kriittistä ja joita muuten uhkaisi maksukyvyttömyys. Marinin mukaan kyse on varautumisesta mahdollisiin tilanteisiin.
Myös elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) korosti hallituksen tiedotustilaisuudessa, että kyse ei ole missään nimessä tuesta, vaan vakuudesta.
Lainojen myöntäminen harkinnanvaraista, lainaehdot erittäin ankarat
Valtiovarainministeri Annika Saarikon (kesk.) mukaan valtio voisi myöntää lainoja erittäin ankarin ehdoin yhtiöille, joiden merkitys Suomen sähkömarkkinoiden toiminnalle on suuri. Lainojen ja takausten myöntäminen olisi aina harkinnanvaraista.
– Tarkoitus on varmistaa johdannaismarkkinoiden toiminta ja sähkön riittävyys Suomessa kaikissa tilanteissa, Saarikko sanoi.
Laina- ja takausohjelman on määrä olla tilapäinen, sillä se olisi voimassa vuoden 2023 loppuun. Lainojen ja takauksien kestoaika olisi enintään kaksi vuotta.
Saarikko sanoi, että enimmillään takauksia voi tarvita noin 30 yhtiötä. Hän sanoi toiveena olevan, että ohjelman riskit eivät koskaan realisoituisi, eli että jokin yhtiö ei pystyisikään maksamaan lainaansa takaisin.
Lintilä totesi, että vaikka Venäjän hyökkäyssota on nostanut energian hintaa jo kuukausien ajan, tilanne eskaloitui hiljattain, kun Nord Stream 1 -kaasuputken avautuminen uudelleen viivästyi.
Venäläinen energiajätti Gazprom on ilmoittanut, että Venäjältä Saksaan kulkevaa kaasuputkea ei avata huollon jälkeen suunnitellusti.
Lintilän mukaan uhkakuvana on ollut jonkinlainen energiamarkkinoiden Lehman Brothers -tilanne viitaten yhdysvaltalaiseen investointipankkiin, jonka nurinmeno vaikutti finanssikriisin syntyyn syksyllä 2008.
Fortum sanonut yhtiön tarvitsevan lisäpääomaa
Energiayhtiöt ovat olleet vaikeuksissa erityisesti siksi, että energian kallistumisen vuoksi niiden vakuusvaatimukset ovat kasvaneet merkittävästi. Sähköpörssissä myyjältä voidaan vaatia vakuuksina sähkön futuurihinnan ja asiakkaille luvatun hinnan erotus.
Ajatus on, että jos myyjä ei voikaan toimittaa lupaamaansa sähköä, asiakas voi saamiensa vakuuksien turvin ostaa sähkön toiselta myyjältä silloiseen hintaan. Jos alkuperäinen myyjä pystyy toimittamaan lupaamansa sähkön sovitusti, vakuudet palautetaan myyjälle.
Energiayhtiö Fortumin toimitusjohtaja Markus Rauramo sanoi reilu viikko sitten Ylen Ykkösaamun haastattelussa, että yritys tarvitsee miljardien eurojen edestä käyttöpääomaa, jotta se voisi hoitaa vakuuksiaan. Hänen mukaansa Fortum oli kääntynyt asiassa Suomen hallituksen puoleen.
Rauramo sanoi tuolloin, että jos Fortum ei saa käyttöpääomaa nyt käsillä olevaan tarpeeseen, sähköhinnat voivat jatkaa edelleen nousuaan.
Fortum kehuikin sunnuntaina tuoreeltaan hallituksen nopeita pyrkimyksiä sähkön johdannaismarkkinoiden vakauttamiseksi laina- ja takauspaketillaan.
– On tärkeää, että yhtiöiden toimintaedellytykset säilyvät heilunnan keskellä, yhtiö totesi.
Fortum toivoo, että työ johdannaisia säätelevän EU:n EMIR-lainsäädännön muuttamiseksi aloitettaisiin pikaisesti, jotta vastaavilta tilanteilta vältyttäisiin jatkossa.
– Olemme erittäin tyytyväisiä, että Suomi aikoo edistää asiaa EU:n energiaministereiden hätäkokouksessa ensi perjantaina. Toivomme, että muut Pohjoismaat liittyvät rintamaan.
Neuvottelut valtion kanssa Fortumin likviditeettituesta jatkuvat.
Myös Suomen yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen kehui Twitter-tilillään hallituksen päätöstä erinomaiseksi.
– Kotimaisen energian turvaaminen on kaikkien etu. Laina- ja takausohjelma on oikea työkalu tilanteen mahdolliseen kriisiytymiseen, Kuismanen kirjoitti tviitissään.
Ruotsi päätti tuesta lauantaina
Ruotsi ilmoitti lauantaina olevansa valmis tukemaan energiamarkkinoita tarjoamalla yhtiöille useiden miljardien eurojen rahoitusta. Ruotsin valtiopäivien on määrä keskeyttää kesälomansa ja äänestää paketista maanantaina.
Pääministeri Magdalena Andersson sanoi, että tukipaketti antaa yhtiöille niiden kaipaamaa liikkumatilaa.
Valtiovarainministeri Annika Saarikko kiitteli lauantai-iltana tuoreeltaan Ruotsin ratkaisua tviitissään.
– Ruotsi Nasdaq clearingin kotimaana valmistelee toimenpiteitä turvatakseen pohjoismaiden sähkömarkkinoita. Hyvä. Huoli on yhteinen. Suomessa vastaavat valmistelut jo pitkällä. Toimenpidekokonaisuus sähköntuotantoyhtiöiden kassahallintariskien varalle tuodaan ripeästi eduskuntaan, Saarikko sanoi.
Saksan hallitus päätti uudesta tukipaketista kotitalouksille
Saksan hallitus puolestaan päätti sunnuntaina uudesta 65 miljardin euron paketista kotitalouksien tukemiseksi. Se sisältää muun muassa miljoonille eläkeläisille maksettavan kertaluonteisen 300 euron tuen energiakulujen kattamiseen. Opiskelijoille vastaava tuki on 200 euroa.
Lisäksi asumiseen tukea saaville maksetaan lämmityskulumaksu.
Nyt hyväksytty tukipaketti on Saksassa jo järjestyksessään kolmas. Kaksi aiempaa pakettia ovat olleet yhteensä 30 miljardin euron arvoiset. Ne ovat sisältäneet muun muassa bensiiniveron alennuksen ja tukea joukkoliikenteen matkalippuihin.