Val­ko-Ve­nä­jän lä­het­ti­läs maansa ti­lan­teen­sa: "Rat­kai­su on ai­noas­taan meidän, val­ko­ve­nä­läis­ten, kä­sis­sä"

Valko-Venäjän Suomen-suurlähettiläs Aleksei Samosuev torjuu tulkinnan, jonka mukaan ulkovalloilla olisi mahdollisuus vaikuttaa Valko-Venäjän sisäiseen tilanteeseen. Hänen mukaansa Etyj ja EU tietävät, että maassa mahdolliset tehtävät muutokset eivät johdu katuprotesteista tai ulkomaisesta painostuksesta.

Valko-Venäjän naamioidut poliisit pidättivät presidentinvaalien tulosta vastaan mieltään osoittaneen protestoijan sunnuntaina Minskissä. Itäisessä Gomen kaupungissa mielenosoittajia vastaan käytettiin kyynelkaasua ja tainnutuskranaatteja.
Valko-Venäjän naamioidut poliisit pidättivät presidentinvaalien tulosta vastaan mieltään osoittaneen protestoijan sunnuntaina Minskissä. Itäisessä Gomen kaupungissa mielenosoittajia vastaan käytettiin kyynelkaasua ja tainnutuskranaatteja.
Kuva: STR

Useita viikkoja kestäneet mielenosoitukset Valko-Venäjän itsevaltaista johtajaa Aleksandr Lukashenkoa vastaan jatkuivat jälleen sunnuntaina. Protestoijat vaativat Lukashenkon eroa.

Itäisessä Gomen kaupungissa poliisi kertoi käyttäneensä kyynelkaasua ja tainnutuskranaatteja hajottaakseen "tottelemattomien" protestoijien joukon.

Minskissä mellakkapoliisi veti ihmisiä pois protestoijien joukosta ja vei heidät autoihinsa. Ihmisoikeusaktivistien mukaan eri puolilla maata pidätettiin ainakin 53 ihmistä. Useita metroasemia oli suljettu ja matkapuhelinten internet-yhteyttä häirittiin.

Länsimaat ovat ilmaisseet huolensa Valko-Venäjän tilanteesta. EU-komissio ja Euroopan parlamentti ovat jo aiemmin todenneet, että Valko-Venäjän presidentinvaalit 9. elokuuta eivät olleet demokraattiset, vapaat eivätkä rehelliset. Uusimmassa muotoilussaan EU sanoi, että "niin kutsutulta virkaanastujaisseremonialta ja Lukashenkon vaatimalta mandaatilta puuttuu kaikki demokraattinen laillisuuspohja".

Valko-Venäjän Suomen-suurlähettiläs Aleksei Samosuev sanoo Lännen Median haastattelussa, että ratkaisu Valko-Venäjän tilanteeseen on maalla itsellään. Hänen mukaansa mahdolliset muutokset tehdään perustuslain mukaan, eikä katuprotestien tai ulkomaiden vaikutusyritysten johdosta.

Millaisena näette Valko-Venäjän tulevaisuuden vaalien ja protestien jälkeen?

– On välttämätöntä pidättäytyä hätäisistä, usein tunteisiin perustuvista päätöksistä. Pyydämme samaa myös eurooppalaisilta kumppaneiltamme.

En sano, että Valko-Venäjällä on tällä hetkellä kaikki hyvin. Kukaan ei kuitenkaan halua tapahtumien kärjistyvän, vaikka yksittäisten luvattomiin tapahtumiin osallistujien toiminnassa näkyy valitettavasti merkkejä radikalisoitumisesta.

Samaan aikaan sellaista toimintaa ei tue käytännössä kukaan. Suurin osa ihmisistä torjuu sen, mikä on loogista ja luonnollista. Siksi olen varma, että tilanne normalisoituu asteittain jo aivan lähiaikoina.

Kuten jo varmasti tiedätte, Valko-Venäjän ylin johto on ilmoittanut maan poliittisen järjestelmän uudistamisesta. Siinä asiassa olemme avoimia dialogille kaikkien ulkoisten kumppaniemme kanssa. Esimerkiksi Etyj ja EU tietävät, että kaikki muutokset toteutetaan perustuslain mukaisesti eikä katuprotestien aiheuttamasta painostuksesta tai ulkoisen sekaantumisen johdosta.

Luuletteko, että protesti voi valjastaa voimia, jotka vievät Valko-Venäjän Ukrainan tielle?

– Välillä tulee tunne, että jotkut politiikalle omistautuneet toimijat tukevat juuri kyseisen kehityskulun toteutumista.

Olen ylipäänsä kuullut viime viikkoina paljon Valko-Venäjän tapahtumien vertaamista Ukrainaan ja muihin entisten Neuvostoliiton maihin. On jopa vedetty yhtäläisyyksiä Tiananmenin aukion vuoden 1989 tapahtumiin.

Muistakaamme, että Valko-Venäjän tasavalta valitsi jo olemassaolonsa ensi metreillä oman kehityssuuntansa. Olemme noudattaneet samaa linjaa kaikki viime vuodet ja linja säilyy tänäkin päivänä. Siksi nykytilanteen ratkaisu on ainoastaan meidän, valkovenäläisten, käsissä.

Etenkin viime aikoina Valko-Venäjän ja Venäjän integraation syventämisestä on käyty keskusteluja. Miksi Venäjää kiinnostaa valtioliiton kehittäminen juuri nyt?

– Yrittäisin välttää muotoilua "viime aikoina". Valko-Venäjän ja Venäjän integraatio alkoi käytännössä jo 1990-luvun alussa Neuvostoliiton romahdettua. Sopimus valtioliitosta allekirjoitettiin vuonna 1996 ja jo tuolloin ennakoitiin asteittaista poliittista, taloudellista ja sotilaallista lähentymistä.

Kaikki perustuu talouteen. Venäjällä jopa kymmenen miljoonaa ihmistä on töissä yrityksissä, jotka tekevät yhteistyötä Valko-Venäjän kanssa. Meidän tuotannostamme vuorostaan lähes puolet menee Venäjälle.

Valko-Venäjän mahdollisesta liittymisestä Venäjään puhutaan paljon. Lukashenko pitää kiinni itsemääräämisoikeuden säilyttämisestä. Mistä on oikeastaan kyse?

– Kyse ja puhe on nimenomaan maiden välisten taloussuhteiden strategisesta vahvistamisesta. Talous koskettaa luonnollisesti kaikkia muitakin valtioliittosopimuksen osa-alueita.

Haluaisin myös alleviivata, että Valko-Venäjän ulkopolitiikka ei ole ikinä nojannut pelkästään yhteen suuntaan. Pyrimme parhaamme mukaan jakamaan ja tasapainottamaan intressimme eri voimakeskittymien välillä, luomaan molempia osapuolia hyödyttäviä suhteita sekä itään että länteen. Sellainen tarkka ulkopolitiikka edistää suvereniteetin ja itsenäisyyden vahvistumista.

Onnistuuko Lukashenko säilyttämään valtansa? Millainen kehityskulku sopisi teille?

– Elokuun 9. päivä pidettiin vaalit, joiden tulokset on lopullisesti vahvistettu. Se on ainoa normaali vaihtoehto, mikä on mahdollinen oikeusvaltiossa.

Ainoa luotettava kehityskulku, kuten jo sanottu, on Valko-Venäjän sisäisen järjestelmän jatkuva parantaminen. Teemme sitä työtä koko ajan, ensi sijassa itsemme vuoksi, emmekä ulkoisia toimijoita varten.

Suurlähettiläänä haluaisin vielä lisätä, että uudistuksia tehdessämme voisimme tutustua tarkemmin Suomen ja muiden Pohjois-Euroopan maiden sosiaalis-taloudellisiin malleihin. Olen vakuuttunut, että monet käytäntönne voitaisiin siirtää ja toteuttaa menestyksekkäästi Valko-Venäjällä.

Tausta

Valko-Venäjän protestit

Valko-Venäjällä on ollut laajoja katuprotesteja siitä lähtien kun viranomaiset ilmoittivat maan itsevaltaisen johtajan Aleksandr Lukashenkon voittaneet 9. elokuuta pidetyt presidentinvaalit.

Opposition mukaan vaalitulosta peukaloitiin. Vaalien jälkeen on pidätetty yli 12 000 mielenosoittajaa.

EU sanoi torstaina, että Lukashenko ei ole Valko-Venäjän laillinen presidentti. Venäjän mukaan EU:n päätös olla tunnustamatta Lukashenkoa on sekaantumista epäsuorasti maan sisäisiin asioihin.

Ranskan presidentti Emmanuel Macron sanoi sunnuntaina, että Lukashenkon on hyväksyttävä demokratian logiikka ja erottava.

Valko-Venäjän ulkoministeri Vladimir Makei syytti lauantaina YK-puheessaan länsimaita yrityksestä luoda "kaaos ja anarkia" tähän entiseen neuvostotasavaltaan.

Lukashenko nousi Valko-Venäjän johtoon vuonna 1994 Neuvostoliiton romahduksen jälkimainingeissa.

"Kaikki muutokset toteutetaan perustuslain mukaisesti eivätkä katuprotestien aiheuttamasta painostuksesta tai ulkoisen sekaantumisen johdosta."
Aleksei Samosuev
Valko-Venäjän Suomen suurlähettiläs