Vä­ki­val­ta­ri­kos­ten määrä kasvaa Suo­mes­sa kovaa vauhtia – ­pa­hoin­pi­te­lyi­tä tehtiin en­nä­tys­pal­jon

Pahoinpitelyrikosten määrä on kasvanut vuoden takaisesta kaikkien poliisilaitosten alueilla. Syitä saattaa olla useita, kertoo Tilastokeskuksen yliaktuaari.

Vuoden tähänastinen pahoinpitelyjen määrä on vertailujaksojen suurin koko rikos- ja pakkokeinotilaston historiassa, kertoo Tilastokeskus.

Tiistaina julkaistujen rikos- ja pakkokeinotilaston tietojen mukaan tammi–syyskuussa poliisin tietoon tuli 36 500 pahoinpitelyrikosta, mikä on 10,7 prosenttia enemmän kuin vastaavana aikana viime vuonna.

Yksityisasunnossa tapahtuneita pahoinpitelyjä kirjattiin 12,1 prosenttia viime vuotta enemmän. Myös yleisellä paikalla tapahtuneiden pahoinpitelyjen määrä kasvoi.

Rikosnimikkeistä eniten kirjattiin kasvua perusmuotoisissa pahoinpitelyissä.

"Uusi ennätys, ikävä kyllä"

Poliisin tietoon tulleiden pahoinpitelyjen määrä kasvoi viime vuonna yhdeksän prosenttia toissa vuodesta. Viime vuonna pahoinpitelyrikoksia tilastoitiin 45 000, mikä on peräti kolmanneksen enemmän kuin vuonna 2015.

Tänä vuonna pahoinpitelyrikoksia on tullut tietoon keskimäärin 4 000 kuukaudessa.

– Jos tuosta laskee tasaisen vauhdin taulukolla, määrä olisi tänä vuonna 49 000. Näyttäisi, että on tulossa uusi ennätys, ikävä kyllä, Tilastokeskuksen yliaktuaari Kimmo Haapakangas sanoi STT:lle.

Pahoinpitelyrikosten määrä on kasvanut vuoden takaisesta kaikkien poliisilaitosten alueilla. Alueista, joissa pahoinpitelyjä on kirjattu kuluvana vuonna vähintään tuhat, on kasvu ollut suurinta Sisä-Suomessa.

Pidemmällä tarkastelujaksolla kasvu on ollut huomattavinta Länsi- ja Itä-Uudellamaalla.

Ilmoitusherkkyys saattanut kasvaa

Ennakkotilasto ei vielä kerro, kuinka suuri osa väkivallan kasvusta koskee lähisuhdeväkivaltaa. Viime vuonna lähisuhdeväkivaltatapaukset lisääntyivät Haapakankaan mukaan melko paljon.

– Se on yksi syy, joka voi lisätä yksityisasunnoissa tehtyjen pahoinpitelyiden määrää, Haapakangas sanoi.

Haapakankaan mukaan yksi syy väkivaltarikosten lisääntymiseen saattaa olla se, että nuorten tekemiksi ilmoitettujen pahoinpitelyiden määrä on kasvanut viime vuosina. Hänen mukaansa on viitteitä siitä, että rikosten määrä ei ole välttämättä kasvanut, mutta niitä ilmoitetaan aiempaa herkemmin.

Syitä voi etsiä myös siitä, että viranomaiset ovat saattaneet petrata. Poliisi julkaisi vuosi sitten ohjeen, jossa tarkennetaan sitä, kuinka poliisin on toimittava lähisuhdeväkivaltaan liittyvissä tapauksissa. Esimerkiksi rikosilmoitus on kirjattava ja esitutkinta aloitettava aina, vaikka uhri vastustaisi sitä.

Tilastokeskuksen mukaan lapsenraiskauksia tuli tammi–syyskuussa tietoon lähes 62 prosenttia edellisvuotta enemmän. Haapakankaan mukaan tähän vaikuttaa osaltaan vuoden 2023 alusta voimaan tullut seksuaalirikoslain uudistus, mutta myös julkisuudessa olleet tapaukset, joissa on ollut paljon rikosten uhreja.

Henkirikokset viime vuoden tasolla

Vaikka pahoinpitelyt nostivat henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten määriä tilastoissa, ovat henkirikokset kuitenkin vielä viime vuoden tasolla. Poliisin tietoon on tammi–syyskuun aikana tullut 39 tapoksi ja 17 murhaksi kirjattua henkirikosta.

Tammi–syyskuun aikana myymälävarkauksia on ilmoitettu noin 60 700, mikä on 9,7 prosenttia enemmän kuin viime vuonna. Myymälävarkauksien määrä kasvoi eniten Helsingin poliisilaitoksen alueella.

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen tietoon tuli tammi–syyskuussa kaikkiaan 409 900 rikoslakirikosta, mikä on 1,6 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna.

Ilmoita asiavirheestä