Haukiputaan kirkko hehkuu iloista ja samalla harrasta juhlan tuntua. Ympärillä puut viheriöivät, istutukset kukoistavat ja nurmikko loistaa siististi leikattuna. Kokonaisuus kutsuu heinäkuun sunnuntain arvokkaaseen juhlaan. Olimme saaneet kutsun ystävien lapsen rippikirkkoon.
Astumme sisään. Edessä käytävän pohjoispäässä koko seinän täyttää maalaus: "Viimeinen tuomio". Sen oikealla puolen on saarnastuoli. Käytävän kesken istuimet onkin suunnattu oikealle. Siellä poikittaisen laivan päässä, itäisellä seinällä on alttari, jonka edessä muutaman istuinrivin täyttävät valkoiset albapukuiset nuoret. Muuten kirkko on täynnä parhaisiinsa pukeutunutta kansaa, rippilasten vanhempia, kummeja, sukulaisia ja kutsuttuja tuttuja.
Rippikirkko alkaa. Vaikuttavat urkujen äänet valtaavat kirkon. Suomalaista, ja erityisesti pohjalaista 1700-luvun kansanrakentajien puukirkkoperinnettä edustava Haukiputaan kirkko esiintyy juhlavimmillaan. Virsilaulu raikuu seinillä joka puolella ja katossa olevien maalausten keskellä.
On tämän päivän rippilasten konfirmaatio, kirkollinen askel kohti aikuisuutta.
Peräseinän maalaus" Viimeinen tuomio" ja kaikki muut koko kirkon täyttävät maalaukset ovat oululaisen kirkkomaalarin, Mikael Toppeliuksen tekemiä. Haukiputaalaiset halusivat kirkkoonsa hienot maalaukset. Haukiputaan kirkkoa onkin sanottu kuvakirkoksi ja onpa sitä mainittu jopa Pohjolan Sixtuksen kappeliksi. Aihetta nimityksiin on. Mikael Toppeliuksen maalaukset esittävät Raamatun tapahtumia 1700-luvun valistusajan hengessä ja "Viimeinen tuomio" -seinämaalauksen tyyli on barokkia, pääosin 1600-luvun tyyliä. Sitä on pidetty jopa Suomen merkittävimpänä suurena barokkisommitelmana.
Pohjalaisille puukirkoille muodostui oma tyyli, risti- tai kaksoisristi- eli kahtamoinen- pohjapiirustus. Haukiputaan kirkon piirustukset ja laskelmat teki kirkonrakentamisen mestari Matti Honka. Uusi kirkko rakennettiin 1762, kun vanha kirkko oli vaurioitunut Ison Vihan aikana. Kirkon rakennustöitä johti Jaakko Suonperä, kälviäläinen rakennusmestari. Kellotapulin rakensi ylikiiminkiläinen Heikki Väänänen 1751. Kellotapuli noudattelee samaa renessanssityyliä kuin monet muut pohjoiset kellotapulit kuten Simon kirkon, myös Heikki Väänäsen 1773 rakentama, Paltaniemen 1726 valmistunut kuvakirkon tapuli ja Kemijärven 1774 valmistunut kellotapuli.
Jo kolmatta sataa vuotta toimineet kansanrakentajien puukirkot palvelevat tänä päivänäkin ihmisiä alkuperäisessä tarkoituksessaan.