Vaalien yh­tey­des­sä on kerätty rahaa hy­vän­te­ke­väi­syy­teen vii­mei­set 114 vuotta – tämä vuosi uhkaa jäädä pe­rin­teen vii­mei­sek­si

Vaalien aikana toteutettu Pieni ele -kampanja kerää rahaa vammaisten ja pitkäaikaissairaiden hyväksi. Nyt perinne on vaarassa murentua, koska lahjoituksia ei tule entiseen malliin eikä vapaaehtoisia kerääjiä tahdo löytyä.

Pieni ele -kampanjan kuntavastaava Anja Maunula keräsi rahaa kauppakeskus Revontulen äänestyspaikalla. Hänen mukaansa ihmiset ovat kohteliaita, vaikkei rahaa aina lahjoiteta.
Pieni ele -kampanjan kuntavastaava Anja Maunula keräsi rahaa kauppakeskus Revontulen äänestyspaikalla. Hänen mukaansa ihmiset ovat kohteliaita, vaikkei rahaa aina lahjoiteta.
Kuva: Iiro Kerkelä

Vammaisten ja pitkäaikaissairaiden hyväksi tehtävä Pieni ele -varainkeruu saatetaan joutua hautaamaan kokonaan tämän vaalivuoden jälkeen.

Varainkeruu toteutetaan äänestyspaikoilla perinteisellä lipaskeräyksellä. Keräyskampanjan Rovaniemen kuntavastaava Anja Maunula Lapin näkövammaisten liitosta kertoo, että vapaaehtoisten lipasvahtien löytäminen on vaikeutunut vuosi vuodelta ja koronallakin on ollut asiaan osansa.

– Monet yhdistyksen jäsenistä kuuluvat riskiryhmään, eivätkä he ole siksi uskaltaneet lähteä istumaan äänestyspaikoille. Tänä vuonna pidempi äänestysaika on vaikeuttanut asiaa entisestään, Maunula kertoo.

Rovaniemellä Pieni ele -keräyksessä on mukana yhdeksän paikallisyhdistystä, kaksi vähemmän kuin viime vaaleissa. Paikkakunnalla kerätyistä varoista puolet jaetaan osallistuneiden yhdistysten kesken ja puolet lähetetään keskusyhdistykselle.

Tavanomaisesti yhdelle paikallisyhdistykselle jää keräyksestä muutamia satasia.

– Summat eivät ole suuria, mutta kyllä niillä monet kahvit juo. Lapin näkövammaiset käyttävät varoja esimerkiksi jäsenten virkistysretkiin, Maunula kertoo.

”Summat eivät ole suuria, mutta kyllä niillä monet kahvit juo.”

Rovaniemen kehitysvammaisten tuki ry:n aktiivi Sirpa Sintonen on istunut muiden vapaaehtoisten mukana lukuisat vaalit Rovaniemen äänestyspaikoilla keräyslippaan kanssa. Vuonna 2019, kun Suomessa järjestettiin sekä eduskuntavaalit että europarlamenttivaalit, yhdistys sai varoista itselleen noin 300 euroa.

– Kyllä keräys on vaarassa kuihtua. Luulenpa, ettei nyt saada puoltakaan siitä, mitä viimeksi, Sintonen laskee.

Lahjoitusten niukkuus johtuu Sintosen mukaan muun muassa siitä, etteivät monet kanna enää käteistä rahaa mukanaan.

– On muutamia lahjoituksiakin tullut. Eräs herra lahjoitti kaksikymmentä euroa ja tokaisi, että ensin meni ääni ja sitten raha, hän nauraa.

Mikä?

Pieni ele -kampanja

Varainkeruu vammaisten ja pitkäaikaissairaiden arjen helpottamiseksi.

Ensimmäinen varainkeruu pidettiin Suomen ensimmäisten eduskuntavaalien yhteydessä 1907. Perinne on siis 114 vuotta vanha.

Keräyksen ideoi alun perin kirjakustantaja Werner Söderström tuberkuloosin vastustamiseksi.

Kampanja tunnettiin pitkään nimellä Vaalikeräys, mutta nimi muutettiin vuonna 2010. Muutoksella haluttiin irtautua poliittisesta toiminnasta.

Paikkakunnalla kerätyistä varoista puolet käytetään paikallisyhdistysten toimintaan. Toinen puolikas menee valtakunnallisille kattojärjestöille ja Pieni ele -yhdistyksen toiminnan rahoittamiseen.

www.pieniele.fi.

”Yhdistyksellä ei ole edellytyksiä enää jatkaa”

Valtakunnallisen Pieni ele -yhdistyksen toiminnanjohtaja Erika Mäntylä vahvistaa, että tämä vaalivuosi saattaa jäädä yli satavuotiaan keräyskampanjan viimeiseksi.

– Pieni ele -keräys ei saa minkäänlaista muuta tukea, eli toiminta pyörii ainoastaan lahjoitusten varassa. Jos keräyssumma jää liian pieneksi, yhdistyksellä ei ole edellytyksiä enää jatkaa, Mäntylä kertoo.

Pieni ele -keräykseen voi lahjoittaa myös valtakunnalliseen tilinumeroon tai puhelimella, mutta vain paikkakunnalla lippaaseen jätetyistä lahjoituksista palautetaan osuus paikallisyhdistysten käyttöön.

– Lahjoitukset kuitenkin valuvat kattojärjestöjen kautta myös paikkakuntien yhdistyksiin, Mäntylä kertoo.

Valtakunnallisille kattojärjestöille menevästä puolikkaasta noin viidennes käytetään Pieni ele -yhdistyksen toiminnan rahoittamiseen.

Vuoden 2017 kuntavaaleissa  kokonaissumma oli noin 1,2 miljoonaa. Vuonna 2019 keräys sai valtakunnallisesti kasaan noin kaksi miljoonaa euroa. Rovaniemellä pottiin kerättiin silloin 14 000 euroa.

– Se on paikkakuntien vertailussa hyvä tulos, Mäntylä vertaa.

Mäntylän mukaan Pienen eleen kaltainen kampanja on edelleen relevantti varainkeruumenetelmä.

– Jos saimme viime vaalien alla kasaan kaksi miljoonaa, niin kyllä se osoittaa, että lipaskeruu on yhä tätä päivää.