kolumni: Päät­tää­kö kau­pun­ki vai mat­kai­lu­bis­nes siitä, montako ho­tel­lia Ro­va­nie­men kes­kus­taan mahtuu?

pääkirjoitus: Lapin vä­ki­lu­ku laskee yhä, mutta net­to­muut­to kääntyi po­si­tii­vi­sek­si maa­han­muu­ton an­sios­ta – ve­to­voi­ma on edel­leen maa­kun­tam­me vahvin valtti

Mainos: Lapin Kansa Digi 13,90 €/kk – tilaa tästä

Uusi tie­lii­ken­ne­la­ki nostaa jar­rut­to­mien pe­rä­vau­nu­jen mak­si­mi­no­peu­den 100 ki­lo­met­riin tun­nis­sa – Moot­to­ri-leh­ti: ke­vyt­pe­rä­vau­nu­jen tek­ni­sis­sä vaa­ti­muk­sis­sa voi olla ki­ris­tä­mi­sen varaa

Kaikki kevytperävaunut eivät kestä äkillisessä väistötilanteessa maksiminopeudessa, selviää Moottori-lehden tekemässä ääritilannetestissä.

Kesäkuun alussa voimaan tuleva uusi tieliikennelaki nostaa jarruttomien O1-luokan kevytperäkärryjen maksiminopeuden 100 kilometriin tunnissa. Kaikki kevytperävaunut eivät kuitenkaan kestä äkillisessä väistötilanteessa uuden lain sallimassa maksiminopeudessa, selviää Moottori-lehden tekemässä ääritilannetestissä. 

Kesäkuussa kevyen peräkärryn kanssa voi ajaa satasta. Moottori-lehden tekemässä testissä kaikki uudet kevyet peräkärryt eivät pärjänneet äkillisessä väistötilanteessa. Kuvituskuva.
Kesäkuussa kevyen peräkärryn kanssa voi ajaa satasta. Moottori-lehden tekemässä testissä kaikki uudet kevyet peräkärryt eivät pärjänneet äkillisessä väistötilanteessa. Kuvituskuva.
Kuva: Jukka-Pekka Moilanen

Testiin osallistui viisi yksiakselista vaunua merkeiltä Aku, JT-Trailer, Majava, Muuli ja Respo. Kärryihin lastattiin tasapainoinen ilmoitetun maksimikantavuuden mukainen kuorma hyvin varmistettuna.

– Suomessa on rekisterissä noin 900 000 kevytperävaunua. Halusimme selvittää, miten kärryt käyttäytyvät yllättäen eteen tulevassa väistötilanteessa, kun kaikki on tehty ennalta oikein: kuormaus sallittujen massojen rajoissa, kuorma oikein sijoitettu sekä huolellisesti tuettu ja sidottu, vetoauto on kunnollinen ja kärrykin uusi, kertoo Moottorin päätoimittaja Eila Parviainen.

Väistökokeet tehtiin suljetulla lentokentän kiitoradalla ja niissä siirrytään vastaantulijoiden kaistalle, josta palataan välittömästi takaisin omalle kaistalle. Koe suoritettiin Škoda-merkkisellä autolla nopeuksilla 70:n, 80:n ja 85 kilometrin tuntinopeuksilla.

– Testin tulos yllätti tekijätkin, sillä mukana olleen Muulin pyörät taittuivat vinoon jo 80 kilometrin tuntinopeudessa tehdyssä väistössä. Syynä oli vaunun akselitappien vääntyminen väistöliikkeen aiheuttaman sivuttaisrasituksen voimasta. Muut testin kärryt suoriutuivat kokeesta vaurioitta vielä tätä kovemmassakin nopeudessa, testikuljettajana toiminut toimittaja Jussi Saarinen kertoo.

Vaurio ei kuitenkaan vaikuttanut kyseisen vaunun käytökseen väistökokeessa. Kärry ei lopulta suistunut ajolinjalta siinä missä muutkaan testatut kärryt, joiden akselit kestivät väistön.

Testikuljettaja ei havainnut tilanteessa mitään erikoista. Tieliikenteessä tilanne olisi silti ollut vakava, jos kuljettaja olisi jatkanut matkaansa vääntyneillä akseleilla hurjan väistöliikkeen jälkeen.

– Tilanteen opetus: jos liikenteessä tapahtuu kärryn kanssa jotain poikkeavaa, pysähdy mahdollisimman pian tarkistamaan kuorman sidonta ja kärryn kunto, Parviainen painottaa.

Tulokset herättävät testaajien mukaan kysymyksen, onko kevytperävaunujen teknisissä vaatimuksissa kiristämisen varaa. 

Testissä korostui, ettei peräkärryn hallitseminen ole ääritilanteissa helppoa, ja nopeus vaikuttaa selvästi yhdistelmän käytökseen. Testatut kärryt luistelivat väistökokeessa niin laajasti, että tavallisella maantiellä tila olisi käynyt vähiin.