Mietin Utsjoen kuntavaalien tulosta. Voidaan perustellusti ihmetellä, miten on mahdollista, että valtuustoon pääsee yhdellätoista äänellä mutta ei kuitenkaan kahdellakymmenelläyhdellä äänellä. Kyse on tietenkin käytössä olevasta d´Hondtin laskentamenetelmästä, joka ilmiselvästi vinouttaa vaalien tulostasa-arvoa ainakin pienten kuntien osalta.
Tähän vaalilaskentamenetelmään tulisi nyt saada muutos, jotta ei synny ihan näin suurta äänien vaikutuksen epätasa-arvoa, joka nyt on liki kaksinkertainen. Eli nyt 11 äänen painoarvo on noin kaksinkertainen 21 äänen painoarvoon verrattuna.
Toinen syvää mietintää aiheuttava tulostekijä on se, että uuteen 15 henkilön valtuustoon tulee 14 miestä ja vain 1 nainen. Sukupuolia koskeva tasa-arvotavoite ei toteudu nyt lainkaan.
Alun perinkin tilanne oli epätasa-arvoinen, koska vaaleissa oli naisia valittavana kaiken kaikkiaan vain viisi ja miehiä yhteensä 25. Näin valittavana oli kaiken kaikkiaan 30 henkilöä, joista naisia oli vajaa 17 prosenttia ja miehiä runsaat 83 prosenttia.
Puolueiden ja vaaliliittojen olisi mielestäni pitänyt alun perin kiinnittää vaaleihin osallistuneiden sukupuolijakaumaan kunnolla huomiota.