Donald Trump on Yhdysvaltain seuraava presidentti, mikä on häntä äänestäneille oikein. Valinta ei ollut suuri yllätys, koska puolet rekisteröityneistä äänioikeuttaan käyttäneistä äänestäjistä on joko rasisteja, konservatiiveja, antikommunisteja, äärikansallismielisiä, naisvihamielisiä, ilmastonmuutoksen kieltäjiä tai köyhtyneitä, köyhtymistä pelkääviä, rikkaita, rikastumista toivovia, valkoisia, feminismiä vastustavia, lihaa syöviä seksistisiä miehiä ja naisia.
Lisäksi Trumpia äänestivät ääriuskonnolliset teekutsuliikkeen perilliset. Ihmiset, jotka eivät pitäneet – osin hyvästä syystä – demokraattisen puolueen johdon ylimielisestä, elitistisestä politiikan tekemisen tavasta tai poliittisen ohjelman köykäisyydestä. Noilta ryhmiltä sekä asemansa heikkenemistä pelkääviltä, machokulttuurissa kasvaneilta maahanmuuttajilta Trump sai äänensä.
Häntä eivät äänestäneet korkeasti koulutetut, vasemmistolaiset, feministit, mustat ja valkoiset aktivistit, yliopistojen vasemmistointellektuellit tai demokraattisen puolueen aktivistit. Noin puolet äänioikeutetuista ei äänestänyt ketään. Demokratia amerikkalaiseen malliin toimi, ja USA sai ansaitsemansa presidentin äänioikeutettujen noin 25 prosentin tuella.
Trumpin voitto ei (toivottavasti) ole maailmansodan ja ydinkatastrofin ensimmäinen askel. Se on silti taka-askel ilmastonmuutoksen torjunnassa, eriarvoisuuden vähentämisessä sekä rasismin ja seksismin vastustamisessa. Se voi rohkaista oikeistoa muualla maailmassa, kuten on jo nähty niin Suomen oikeistopoliitikkojen kuin somessa kirjoittavien perussuomalaisten kannattajien kannanotoissa.
Trumpin voittoa ja hänen kotimaisten vastineidensa voitonriemua ei ole syytä pelästyä. Nyt ei ole aika lamaantua vaan jatkaa toimintaa ihmisoikeuksien, tasa-arvon ja sivistyksen puolesta.
"Elämme synkkiä aikoja mutta synkkinäkin aikoina lauletaan. Silloin lauletaan synkistä ajoista." Näin taisi Bertoldt Brecht joskus kirjoittaa. Synkkiä aikoja seuraavat valoisammat ajat.