Ukrainan ylle lankesi tällä viikolla epäilyksen varjo, kun paljastui, että ukrainalaismies oli saanut Saksassa pidätysmääräyksen epäiltynä Nord Stream -kaasuputkien sabotoimisesta pari vuotta sitten.
STT:n haastattelemat asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että jos Ukraina osoittautuisi syylliseksi, voisi se heikentää ainakin Saksan ja Ukrainan suhteita.
Ukrainalle tämä olisi epäonni: Saksa on ollut Yhdysvaltojen jälkeen Ukrainan tärkein tukija taistelussa maahan hyökänneitä Venäjän joukkoja vastaan.
– Saksassa tämä toki vaikuttaa ukrainalaisten maineeseen siten, että siellä Ukrainan maine heikkenee. Näin ollen se varmaankin vaikuttaa jossain määrin halukkuuteen tukea Ukrainaa, arveli Euroopan hybridiosaamiskeskuksen verkostojohtaja Jukka Savolainen.
Räjähdykset Nord Stream -kaasuputkissa syyskuussa 2022, juuri ennen talven tuloa, katkaisivat merkittävän kaasulähteen Venäjältä Saksaan. Maakaasua käytetään Saksassa yleisesti talojen lämmittämiseen. Iski energiakriisi, sähkön hinnat lähtivät nousukiitoon ja Saksan piti jarruttaa viimeisten ydinvoimaloidensa sulkemista.
– (Kaasuputkivaurio) vaikutti meillä Suomessakin nähtyihin painajaismaisiin sähkön hintoihin, Savolainen muistutti.
Koska kyseessä oli yksityisen yhtiön kaasuputkisto talousalueen vesillä, sabotaasiin syylliseksi todettu taho voi Savolaisen mukaan joutua maksamaan vahingonkorvauksia.
Euroopan "punaiset linjat" venyneet
Myös Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Ryhor Nizhnikau epäilee, että Saksan ja Ukrainan välit voisivat huonontua, jos Ukraina osoittautuisi syylliseksi.
Ukrainan osoittautuminen syylliseksi Nord Stream -räjähdyksiin voisi hänestä vaikuttaa siihen, kuinka nopeasti ja päättäväisesti Ukrainan avunpyyntöihin vastataan.
– Jos Saksa ei olisi sitoutunut (tukemaan Ukrainaa) alun perin, monet pienemmät maat olisivat alkaneet kyseenalaistaa, pitäisikö niiden toimia yhtä päättäväisesti.
Pidemmän päälle Nizhnikau kuitenkin uskoo, ettei Ukrainalle lankeaisi kovinkaan suurta poliittista rangaistusta.
Hänen mukaansa sodan alkumetreillä vielä yleisesti ajateltiin, ettei Venäjää kannata provosoida liikaa ja että presidentti Vladimir Putinin kanssa voisi neuvotella, mutta ei enää.
– Länsi on nyt ymmärtäväisempi Ukrainaa kohtaan ja hyväksyy, että Ukrainan on turvauduttava myös epäsuhtaisiin tekoihin vastatakseen Venäjän hyökkäykseen. Euroopan poliittisten eliittien punaiset linjat ovat liikkuneet, Nizhnikau sanoi.
Tästä kielii myös suhtautuminen Ukrainan yllätyshyökkäykseen Venäjän puolelle Kurskin alueella.
Syytön kunnes toisin todistetaan
Saksalaismedioiden mukaan Hollannin tiedustelupalvelu oli saanut ennen iskua varoituksen, jonka mukaan kuusi ukrainalaista halusi sukeltaa veneestä Nord Stream -putkien luokse ja räjäyttää ne. Epäilty ukrainalaismies oli ilmeisesti yksi heistä.
– Kysymys kuuluu: syytetäänkö näitä kuutta ihmistä vai Ukrainan hallitusta? Nizhnikau painotti.
Yhdysvaltalainen Wall Street Journal kirjoitti lähteidensä kertoneen, että Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi olisi alun perin hyväksynyt sabotaasisuunnitelman, mutta määräsi sen pysäytettäväksi, kun Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelu CIA sai tietää asiasta. Zelenskyin edustaja on kiistänyt Ukrainan osallisuuden sabotaasiin.
– Minusta ei vaikuta realistiselta, etteikö hänen hyväksyntänsä olisi ollut tarpeen, vähintäänkin sanallisesti, Nizhnikau totesi.
Sekä Nizhnikau että Savolainen huomauttivat, ettei Ukrainan syyllisyyttä ole todistettu.
– Se, että epäilty on etsintäkuulutettu ei ole sama asia, kuin että asia olisi todistettu. Oikeusvaltiossa ollaan syyllisiä vasta, kun joku tuomitaan, Savolainen sanoi.