Komission esitys EU:n monivuotisten rahoituskehysten tarkistamiseksi oli maltillinen. Ukrainan jälleenrakennukseen varautuminen on oikein ja tärkeää.
Muilta osin uusien laskujen lähettäminen jäsenmaille ei ole perusteltua. Sekä muuttoliikkeen että kilpailukyvyn rahoitus tulee varmistaa kohdentamalla EU:n 1 074,3 miljardin euron menokehyksiä vähän uudestaan. Näin myös yksittäiset EU:n jäsenvaltiot joutuvat vastaamaan korkojen ja inflaation aiheuttamiin kustannusten nousuun.
Vihreän ja digitaalisen siirtymän rahoitus voidaan hoitaa jo olemassa olevista EU:n rahoituskehyksistä. Sinne sisältyvät muun muassa 360 miljardin aluekehitysrahat, Horisontin 100 miljardia, 750 miljardin Next Generation EU:n vielä käyttämättömät lähes 200 miljardia, päästökaupasta rahoitettavan innovaatiorahaston noin 80 miljardia euroa sekä Invest EU:n ja Euroopan investointipankin EIB:n varat. Näiden resurssien tarkoituksenmukainen käyttö on osoittautunut vaikeaksi monessa maassa. Nyt näiden varojen kohdentamista tulee muuttaa tukemaan vihreää ja digitaalista siirtymää.
EU:n tulee uudistaa myös pelisäännöt, joilla valtiot ja EU voivat myöntää valtiontukia puheena oleville kriittisille toimialoille. Kahden viime vuoden ajan valtiontukikehykset olivat hyllyllä. Niiden aikana EU:n sisämarkkinoita raunioitettiin vakavasti.
Nyt uudet kriisikehykset ovat oikeamman suuntaiset. Niiden ei tulisi kuitenkaan sallia sitä, että valtiot, joilla on yhdessä EU-varojen kanssa suuret resurssit, ”ostavat suuria investointeja alueelleen”. Sellainen romuttaisi yhteiset sisämarkkinat lopullisesti.
Kirjoittaja on Euroopan parlamentin jäsen (kesk.).