Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi kertoi 1. lokakuuta maansa asevoimien käyttäneen ensimmäistä kertaa taktista ballistista FP-7-ohjusta taistelutehtävässä.
– Kiitos tuloksista, seuraavana: tuotanto, Zelenskyi kirjoitti viestipalvelu X:ssä.
Vain pari päivää myöhemmin hän kertoi patistelleensa ohjuksia valmistavaa Fire Point -yhtiötä saamaan valmiiksi huomattavasti pidemmälle kantavan suuremman ballistisen FP-9-ohjuksen. Reutersin haastattelussa hän kertoi olevansa vakuuttunut, että tämänkin ohjuksen kehitystyö saadaan valmiiksi vielä tänä vuonna.
Kolmas merkittävä hanke on FP-7-ohjukseen pohjautuva Freyjaksi kutsuttu ballististen ohjusten torjuntaohjus. Sen kehittämiseen Fire Point on saanut mukaan eurooppalaisia valtioita ja yrityksiä, esimerkiksi Norjasta. Ohjukseen on tarkoitus integroida muun muassa eurooppalaisia ohjausjärjestelmiä ja tutkia.
Freyjan osalta ensimmäiseen onnistuneeseen torjuntalaukaisuun pyritään kesällä 2027.
Hämmentävä aikataulu ja hinta
Toteutuessaan oma torjuntaohjus olisi melkoinen helpotus, sillä tähän saakka Ukraina on ollut riippuvainen yhdysvaltalaisista Patriot-torjuntaohjuksista, joiden saatavuudessa on ollut suuria vaikeuksia. Lisäksi yhden Freyja-ohjuksen on määrä maksaa enintään miljoona euroa, mikä olisi ehkä vain noin neljäsosa yhden Patriotin hinnasta.
Fire Point -yhtiö aikoo toimitusjohtajansa Iryna Terehin mukaan tehdä kahdessa vuodessa sen, mihin on muualla kulunut ainakin 15 vuotta.
Maanpuolustuskorkeakoulun sotatekniikan laitoksen erikoistutkijan Totti Laitisen mukaan ukrainalaisten väitteet kuulostavat liian hyvältä ollakseen aivan totta.
– Jos jotain pystyttäisiin tekemään huomattavasti helpommalla ja halvemmalla, se olisi tehty jo ajat sitten, hän perustelee.
Laitisen mukaan olisi erikoista, jos Ukraina kykenisi keskellä sotaa ja lainarahalla aivan eri tason suorituksiin kuin esimerkiksi Yhdysvaltain aseteollisuus.
– Ymmärrän tietysti, että sotatilanteessa voidaan nopeuttaa kaikenlaisia byrokraattisia prosesseja varmasti aika paljon, mutta itse suhtaudun tietoihin hyvin epäillen, Laitinen jatkaa.
Drooneja ja risteilyohjus
Laitinen myötää, että motivaatiosta ja paineesta nopeaan kehitystyöhön ei Ukrainassa ole pulaa, mutta se ei välttämättä pelkästään riitä.
Fire Point -yhtiön mukaan FP-7:n kantomatka on enimmillään 250 kilometriä ja se voi kuljettaa 200 kilon räjähdekuormaa. FP-9:n osalta vastaaviksi luvuiksi ilmoitetaan 850 kilometriä ja 800 kiloa.
Viimeksi mainittu ohjus yltäisi siis tarvittaessa Moskovaan. Fire Pointin vasta 34-vuotias toimitusjohtaja Tereh korosti syyskuussa tehdyssä haastattelussa, että yhtiö toimittaa vain välineet ja lopulliset kohteet valitsee Ukrainan asevoimat.
– Mutta henkilökohtaisesti haluaisin sen (kohteen) olevan Moskova, Tereh myöntää.
Fire Point on tullut jo aiemmin tunnetuksi muun muassa pitkän kantaman droonien ja Flamingoksi nimetyn FP-5-risteilyohjuksen valmistajana. Viimeksi mainitulla Ukraina sanoo iskeneensä jo yli tuhannen kilometrin päähän Venäjällä. Ohjuksen maksimikantomatkaksi kerrotaan yli 3 000 kilometriä.
Lähteinä myös Defence News, Kyiv Post, United24 Media ja Politico.
