Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Uhka Eu­roo­pal­le ja koko maail­mal­le

Donald Trump on jälleen pelottavan vahva kiivaana vellovassa USA:n presidentinvaalitaistelussa. Missä Trump, siellä sekasorto, kaaos ja hillitön vastakkainasettelu.

Trumpin kannatuksen vahvistuminen kertoo ensinnäkin siitä, että Trumpin tukijat eivät muodosta mitään poliittista liikettä. Kyseessä on pidäkkeettömän uskonlahkon tapainen hurmos. Sillä ei ole mitään tekemistä republikaanisen puolueen perinteisten arvojen ja niistä johdettujen toimintatapojen, eikä järjen kanssa.

Trumpin kannatus on vahva, koska vastaehdokas on heikko. Kyse on ennen muuta Bidenin iästä ja sen aiheuttamasta haparoinnista. On masentavaa, kun vaihtoehtoa ei löydy.

Trumpin mahdollinen jatkokausi on vaarallinen erityisesti Euroopalle. Jo nyt hänen puheensa hyödyttävät Ukrainaa tuhoavaa Venäjää. Putin odottaa Valkoiseen taloon Trumpia, ihailijaansa ja sielun veljeään. Putin voisi viedä loppuun Ukrainan valtaamisen. Se avaisi Venäjän valtapyrkimyksille uusia ovia.

Donald Trump voi olla Yhdysvaltojen seuraava presidentti.
Donald Trump voi olla Yhdysvaltojen seuraava presidentti.
Kuva: Kamil Krzaczynski / AFP / Lehtikuva

Trump voi halvaannuttaa Naton ja heikentää sen pelotetta, mikä koskee myös Suomea. Uhkan torjumiseksi Euroopan maiden tulee nopeasti vahvistaa puolustuskykyään.

USA ei ole demokratia sellaisena kuin me Euroopassa demokratian käsitämme. Vaalijärjestelmä on epädemokraattinen ja altis valtapelille. Oikeuslaitos on politisoitunut ja riippuvainen poliittisista valtasuhteista.

Presidentin valtaoikeudet antavat viran kulloisellekin haltijalle liian löysät rajat. Kongressi on usein toimintakyvytön, mikä osaltaan johtuu perustuslain säätämistä rajoista. Perustuslain säädökset ovat tulkinnanvaraisia ja väännettävissä kulloinkin vallassa olevan puolueen näkökantojen tueksi eli valtakamppailun välineeksi. USA on silti puutteineenkin demokratia toisin kuin Venäjä, jossa sitä vain näytellään.

USA:n pyrkimyksessä pysyä erillään Euroopan sodista ei ole sinällään mitään uutta. Ensimmäiseen maailmansotaan USA lähti vasta kun laivaliikenne Atlantilla vaarantui Saksan toimesta ja se yllytti Meksikoa hyökkäämään. Voi olla, että Rooseveltin tavoite pysyä erillään toisesta maailmansodasta olisi onnistunut, ellei Japani olisi iskenyt Pearl Harbouriin.

Eristäytymisen perinne on vahva, eikä pelkästään Trumpin keksintö.

Markku Melaranta