Keskussairaaloiden verkostoa selvittänyt työryhmä ehdottaa, että keskussairaaloiden määrää vähennetään. Ehdotuksen mukaan Suomessa olisi vuoteen 2030 mennessä viisi yliopistosairaalaa ja 5–8 ympärivuorokautista päivystystä tarjoavaa keskussairaalaa.
Osa Suomen nykyisistä keskussairaaloista ja tietyistä muista sairaaloista muutettaisiin siirtymäajalla akuuttisairaaloiksi, joissa ei olisi ympärivuorokautista leikkaussalivalmiutta, synnytysten hoitoa eikä tehohoitoa. Niissä olisi edelleen ympärivuorokautinen päivystys, mutta se olisi suppeampaa.
Ehdotuksen mukaan jatkossa jokaisella hyvinvointialueella olisi yksi akuuttisairaalatasoinen ympärivuorokautisesti päivystävä sairaala, ellei siellä ole keskus- tai yliopistosairaalaa.
Lappi olisi tästä poikkeus. Työryhmän ehdotuksen mukaan Lapin hyvinvointialueelle tulisi antaa mahdollisuus ylläpitää myös toista korkeintaan akuuttisairaalatasoista sairaalaa keskussairaalan - tai toisen akuuttitason sairaalan lisäksi.
Mahdollinen olisi siis myös sellainen vaihtoehto, jossa Lappiin ei jäisi keskussairaalaa lainkaan, vaan sekä Rovaniemellä että Kemissä olisi akuuttisairaalatasoiset sairaalat.
Synnytykset keskitettäisiin jokaisella hyvinvointialueella yhteen sairaalaan Uuttamaata lukuun ottamatta.
Lapissa on nyt kaksi ympärivuorokautisesti päivystävää keskussairaalaa, toinen Kemissä ja toinen Rovaniemellä.
Liian tiheä verkko
Nykyinen Suomen ympärivuorokautisesti päivystävien sairaaloiden verkko on työryhmän mukaan liian tiheä, eikä osaavaa henkilöstöä riitä jokaiseen.
– Suomessa on nykyisin viisi ympärivuorokautisesti yhteispäivystävää sairaalaa, jota ylläpitävällä hyvinvointialueella on myös joko yliopistollinen sairaala tai keskussairaala. Tällaisten sairaaloiden operatiivisen ympärivuorokautisen päivystystoiminnan ja päivystystä edellyttävän kirurgisen toiminnan siirtäminen isompaan sairaalaan on perusteltua, raportissa todetaan.
Työryhmä ehdottaa raportissaan, että keskussairaaloiden valintaperusteet tulee määritellä tarkemmin säädösvalmisteluvaiheessa.
Neljä ohjausryhmän jäsentä ei allekirjoittanut työryhmän ehdotusta sairaaloiden lukumäärästä. Ohjausryhmä toteaa raportissa, että sen näkemyksen mukaan keskussairaaloiden lukumäärää on vähennettävä, mutta lukumäärän tarkentamiseksi tietopohjaa on vielä täydennettävä ja vaikutusten arviointia syvennettävä säädösvalmisteluvaiheessa.
Myös ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystyspisteiden vähentäminen on työryhmän mukaan tarpeen.
– Ympärivuorokautista perusterveydenhuollon päivystystä voidaan ylläpitää ainoastaan erittäin pitkien etäisyyksien (Ivalo ja Kuusamo) vuoksi.
Synnytykset yhteen yksikköön
Työryhmän ehdotuksen mukaisesti jokaisella hyvinvointialueella lukuun ottamatta Uuttamaata, voisi jatkossa olla ainoastaan yksi synnytyssairaala.
Samalla poikkeuslupamenettelystä koskien synnytysten lukumääriä luovuttaisiin, eli kriteerinä ei enää käytettäisi aiempaa vähintään tuhannen synnytyksen rajaa.
– Synnytyssairaaloiden lukumäärän sijaan tulee pyrkiä kasvattamaan jäljelle jäävien yksiköiden vuosittaista synnytysten määrää nykyisestä, työryhmä toteaa.
Pitkien etäisyyksien hallintaa ja kielellisten oikeuksien toteutumista pystytään työryhmän mukaan varmistamaan hyvän ja suunnitelmallisen äitiyshuollon, raskaana olevien ohjauksen ja neuvonnan, potilashotellitoiminnan ja synnytyksiä hoitavien sairaaloiden henkilöstön osaamisen kehittämisellä.
Juuso vastusti
Torniolainen sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso (ps.) vastusti oppositiossa Kemin Länsi-Pohjan keskussairaalan lakkauttamista. Myös ministerinä hän on sanonut, että sairaaloita ei suljeta.
– Kyse on enemmän työnjaosta, mitä missäkin sairaalassa tehdään. Väestö ikääntyy koko ajan ja palveluntarve kasvaa, joten en näe mahdollisena, että olisimme sulkemassa sairaaloita, Juuso sanoi lokakuussa Helsingin Sanomissa.
Myös työryhmän puheenjohtaja, Päijät-Hämeen hyvinvointialuejohtaja Petri Virolainen on painottanut, että lähtökohta ei ole joidenkin sairaaloiden lakkauttaminen kokonaan.
– Esitys ei lähde siitä, että se nimeäisi joitakin sairaaloita, joita tarvitsisi kokonaan lakkauttaa, mutta jos alueet toteavat, että niin pitää jollakin aikavälillä tehdä, se on mahdollista, hän sanoi STT:lle joulukuussa.
Hallitus päättää varsinaiset esityksensä sairaaloiden määritelmistä ja työnjaosta ministeriöiden virkavalmistelun ja poliittisen keskustelun pohjalta tämän vuoden aikana.