Orpon hallitus on antanut ymmärtää, että sen ajamat heikennykset työelämään olisivat välttämättömiä Suomen talouden pelastamiseksi. Väite on virheellinen monellakin tapaa, eikä hallitus tee riittävästi investointiympäristön ja talouden kehittämiseksi.
Muuta pakollisuutta politiikassa ei ole kuin elämään liittyvät kohtalonkysymykset, kuten ilmastokriisin ja luontokadon torjunta. Monet elinkeinoelämältä kopioidut tavoitteet eivät vaikuta suoraan valtiontalouteen, joten julkinen talous ei lyhytnäköisellä talouspolitiikalla parane. Hallituksella ei ole osoittaa merkittäviä työllisyysvaikutuksia toimilleen. Se liioittelee työehtojen merkitystä investointien saamisessa, muttei huomioi riittävästi muita osa-alueita.
Suomi houkuttaa ulkomaisia investointeja turvallisella ja toimivalla yhteiskunnalla, vahvalla satsauksella koulutukseen ja osaamiseen sekä laajalla tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnalla. Suomi osoitti poikkeuksellista kriisinkestävyyttä pandemian hoitamisessa, mikä on myös voinut vaikuttaa positiivisesti maineeseemme investointikohteena.
Lisäksi on muistettava, että hyvinvointivaltiossa julkiset palvelut sisältyvät aina osaltaan kaupalliseen toimintaan, kun yritykset eivät joudu järjestämään esimerkiksi julkista infrastruktuuria tai varhaiskasvatusta.
Suomi pärjää usein erinomaisesti kansainvälisissä PESTEL- ja FDI-arvioinneissa eli potentiaalia on, mutta investointeja ei toteudu riittävästi. Kun hallituksen pitäisi parantaa invenstointiympäristöä, se heikentää työntekijöiden asemaa ja julkisia palveluita, ja horjuttaa kilpailukykyämme myös muilla tavoin.
Hallituksen rasistinen maahanmuuttopolitiikka heikentää merkittävästi yritysten mahdollisuutta kasvaa, kun osaavaa työvoimaa ei saada riittävästi. Koulutusleikkaukset ja aikuiskoulutustuen lakkauttaminen nakertavat tärkeintä voimavaraamme. Vientivetoinen palkkamalli betonoi hoitajat palkkakuoppaan. Vihreän siirtymän laiminlyöminen jättäisi Suomen paitsioon vuosikymmeniksi.
Ehkä tärkein kilpailukykytekijä on myös vaarassa: eriarvoisuuden lisääminen ja ennakoitavuuden vähentyminen tekee Suomesta vähemmän vakaan maan ja sitä myötä heikomman investointikohteen.