Yle uutisoi (13.6.), että työnantajien toiveita innokkaasti täyttävä hallitus näyttää joutuvan vähän perumaan suunnitelmistaan.
Lakivalmistelussa olevat huononnukset ovat jo sinällään tuomittavia. Erityisen räikeää on hallituksen suunnitelma, jonka mukaan näistä asioista ei voisi sopia toisin työehtosopimusneuvotteluissa.
Hallitusohjelman mukaan lomautusilmoitusaikaa lyhennetään 14:stä seitsemään päivään ja takaisinottovelvollisuus poistetaan alle 50 työntekijän yrityksiltä. Nykyisessä laissa oleva takaisinottovelvollisuus tarkoittaa sitä, että työnantajan on tarjottava työtä ensisijaisesti taloudellisista tai tuotannollisista syistä irtisanotuille, jos irtisanomisten jälkeen palkataan uutta työvoimaa.
Työlainsäädännössä on ollut yleisenä periaatteena se, että lailla säädetään minimivaatimukset, joista aina voi voi poiketa työntekijöiden kannalta parempaan suuntaan työehtosopimuksissa.
Esimerkiksi viime kuukausien aikana tehtyihin useisiin sopimuksiin on kirjattu, että yksittäisen työntekijän irtisanomiseen vaaditaan myös jatkossa asiallisen syyn lisäksi painava syy. Tämä on parempi sopimus kuin hallituksen suunnittelema irtisanomisia helpottava muutos työsopimuslakiin.
Hallituksen esitys paremman sopimisen kieltämisestä on muun muassa Suomea sitovan Kansainvälisen työjärjestön ILO:n yleissopimuksen ja Euroopan neuvoston sosiaalisen peruskirjan vastainen. Siksi työ- ja elinkeinoministeriö esittää arvioinnissaan, että lakiin ei voida kirjata periaatetta, jonka mukaan asiasta ei voisi sopia paremmin.
Hallitus on jo toteuttanut suuren määrän työntekijöiden asemaa heikentäviä lakimuutoksia. Vaikka tässä yksittäisessä lakihankkeessa hallitus joutuu vähän perääntymään, lisää huononnuksia on suunnitteilla. Siksi yhteistä toimintaa hallituksen sortopolitiikkaa vastaan tarvitaan kipeästi.