kolumni: Eikö ka­las­tus­la­ki olekaan kai­kil­le sama? Kysymys on nyt ajan­koh­tai­sem­pi kuin koskaan

Podcast: Kar­va­lak­ki­do­ku­ment­ti osa 6: Kuk­ko­lan­kos­ki näyt­tää, mitä elävä jo­ki­kult­tuu­ri voi ih­mi­sel­le merkitä – Heik­ki­län tai­tei­li­ja­vel­jek­set ker­to­vat elä­mäs­tä Väy­län­var­rel­la

Lukijalta
Mielipidekirjoitus
Tilaajille

Työn­an­ta­jat tais­to­jen tiellä

EK ilmoitti jo muutama vuosi sitten, ettei se neuvottele enää valtakunnallisia työehtosopimuksia. Metsäteollisuus ilmoitti, ettei liittokohtaista sopimusta tehdä, vaan sopiminen siirtyy yritystasolle. Perässä seurasi teknologiateollisuus lievästi pehmeämmin muodoin. Sitten UPM ilmoitti, että se tekee sopimuksia vain liiketoimintakohtaisesti. Jos se ei työntekijäpuolelle kelpaa, toimitaan jatkossa työlainsäädännön mukaisin velvoittein.

Työnantajan julkilausuttuna tavoitteena on lisätä joustoa sopimiseen, jotta yritysten tuottavuus ja toimintaedellytykset paranevat. Myös työllisyyden sanotaan kohentuvan. Taustalla ovat kuitenkin ideologiset syyt. Työnantajille joustot ovat palkkojen joustoa alaspäin. Miten muutoin saataisiin yrityksiin lisää tuottavuutta ja tulosparannusta? Työntekijän neuvotteluasema heikkenee, kun ay-liikkeen ja luottamusmiesten asemaa heikennetään.