Työllisyyspalvelut siirtyvät valtiolta kuntien järjestämisvastuulle 1.1.2025. TE-toimistot poistuvat katukuvasta.
Työllisyyspalvelut eivät ole siirtymässä suoraan yksittäisiin kuntiin. Lain mukaan kunnat järjestävät palvelut yhteistoiminnassa muodostaen työllisyysalueita, mikäli kunnassa on alle 20 000 työllistä. Lapissa valmistellaan neljää työllisyysaluetta – Tunturi-Lappi ja Pello, Meri-Lappi, Rovaseutu sekä Pohjois- ja Itä-Lappi.
Tavoitteena on saattaa työllisyyspalvelut lähemmäksi asiakkaita. Työllisyys-, koulutus- ja elinvoimapalvelut ovat jatkossa saman järjestäjän vastuulla ja tukevat kokonaisuutena paremmin työllistymisen tavoitteita.
Olemme tehneet Lapin TE 24-koordinaatiohankkeessa laajaa tiedonkeruuta ja osallistaneet työllisyystoimijoita ja asiakkaita. Tiedonkeruun pohjalta olemme koonneet tiekartan valmistelun tueksi.
Työnhakijoiden ja -antajien kohtaaminen on ollut keskeinen teema. Jotta kohtaanto-ongelmaan voidaan vastata tehokkaasti on välttämätöntä, että työllisyyspalvelut jalkautuvat aktiivisesti yrityksiin ja työllisyyspalveluiden asiantuntijat tuntevat alueen työnantajat. Rekrytointitapahtumien lisäksi tarvitaan aikaa ja resursseja työnvälitykseen sekä asiakkaiden omaa aktiivisuutta. Yhteistyö henkilöstöpalveluyritysten kanssa voi olla yksi tapa edistää tavoitetta.
Toinen keskeinen seikka on työllisyyspalveluiden työntekijöiden ohjausosaamisen kehittäminen ja ylläpito. Asiakkaan ohjaaminen koko prosessin ajan korostuu: ohjauksen on oltava oikea-aikaista, oikeasisältöistä ja tavoitteellista. Ammattitaitoinen ohjaus edellyttää asiakkaan kohtaamista, osaamisen tunnistamista ja kykyä tarjota yksilöllisiä palveluita.
Kolmantena keskeisenä näkökulmana ovat yhteispalvelupisteet, kuten Ohjaamo, TYP-verkosto, Kemin Pointti ja Rovaniemen Osaamo. Yhden luukun periaatteella toimivat palvelupisteet tarjoavat monipuolista tukea asiakkaille ja tukevat myös työntekijöiden hyvinvointia kollegiaalisen tuen kautta.
Haasteitakin riittää. Kuntien tiukka rahoitus heijastuu myös työllisyyspalveluihin. Niiden ja sote-palveluiden yhteistyö korostuu erityisesti paljon sote-palveluita tarvitsevien työnhakijoiden osalta. Yhdyspintatyö hyvinvointialueen ja työllisyyspalveluiden välillä on tärkeää, jotta palvelupolut pysyvät eheinä ja työllistyminen helpottuu myös työkyvyn näkökulmasta.
Lappia haastavat osaavan työvoiman rekrytointi ja kuntatalouden niukkuus. Kuntien vastuulle siirtyminen tarjoaa mahdollisuuden kehittää vaikuttavampia ja asiakaslähtöisempiä käytäntöjä työllisyyspalveluissa.