Mielipidekirjoitus

Tuu­li­voi­ma­puis­to ei ole puistoa näh­nyt­kään

Mitä enemmän tuulivoimaa, sitä kalliimpi pörssisähkö pakkasella. Ensin tehtiin rahaa vesivoimalla, nyt pörssisähköllä. Taitaa olla siirtomaapolitiikkaa. Rahat pörssiin, haitat maakuntaan.

Pitääkö Vuotos herättää henkiin säätövoimaksi, halvaksi sähköksi? Tarvitaanko Vuotos-laki sähköntuotantoa ja tulvasuojelua varten?

Minua häiritsee betonista, raudasta ja kiinalaisista maametalleista kairaan rakennettujen rumilusten kutsuminen puistoksi. Sillä luodaan positiivista mielikuvaa vihreän siirtymän epäjumalasta, tuulimyllytoteemeista, jotka huitovat vispilöillä taivaan kaarta. Maailma pelastuu, haitoista ei väliä.

Puisto on nähdäkseni elävää puuta, luontoa, ruohoa ja perhosia. Jopa paljon parjattu puupelto eli talousmetsä on enemmän puisto kuin teräsbetonilasikuitutorni. Metsä sitoo hiiltä, tuottaa happea fotosynteesin kautta, syö hiilidioksiinia, betoni ei. Lisäksi sähkönsiirtolinjat vähentävät metsäpinta-alaa, hiilensidontaa.

Jollekin kunnalle tuulimyllyt voivat olla elämän ja kuoleman kysymys.

Raanujärvellä oli urheiluseura Loimun tiloissa tuulimyllykokous. Smart esitteli kaavaa. Kaikki vaarat oli tikutettu myllyjä täyteen Ounasjoelta Torniojokivarteen asti. Satapäinen kokousväki vastusti betonitorneja vaarojen päälle. Yksi myönteinen puheenvuoro kuultiin.

Kiinteistöverot ja muut korvaukset olivat salaista tietoa. Torvinen Residuumista laski minulle Rovaniemen kaatopaikkamyllyjen perusteella korvaukset. Kiinteistövero kunnalle oli 7 000 euroa vuodessa tornia kohti, sama raha maanomistajalle. Maisemahaitasta ei makseta korvausta, rantamökit ja talot menevät arvottomiksi.

Raanulaiset kaatoivat myllyt. Puolustusvoimat olisivat kaataneet ne tutkakatveen vuoksi.

Tuulivoimahuutokauppa on kiihtynyt, eikä tuulivoimatukea makseta enää kahta miljardia. Tornit ovat suurentuneet ja niistä maksettavat korvaukset yli kolminkertaistuneet. Yhdellä karttapohjalla seisoi 200 tornia Tervola–Tornio-alueella. Nyt tornit ovat tiiviimmin ja suppeammalla alueella. Vuosikorvaus tornia kohti on 25 000 euroa, samoin kiinteistövero kunnalle alkuvuosina.

Jollekin kunnalle tuulimyllyt voivat olla elämän ja kuoleman kysymys. Sallan tuulimyllyillä, vuosikorvaus yli 7 miljoonaa, pysyisi moni mökki lämpimänä. Luvattiin maksaa jopa Kinttaanpirtin sähkölasku maisemahaitasta.

Sallassa on uusi kansallispuisto turistien ilmaiseksi töllistellä. Kunta voi kaavoittaa tornit tuulisähköalueena, mikäli myllyt eivät häiritse Putinin Suhoi-hävittäjiä.

Jouko LampelaRovaniemen kaupunginvaltuutettu, ympäristölautakunnan jäsen (ps.)