Tut­ki­ja: Ruot­sis­sa ko­ro­nas­ta ker­ro­taan re­hel­li­sem­min kuin Suo­mes­sa – Meillä epä­var­muu­des­ta ollaan hiljaa, jotta auk­to­ri­teet­ti säi­lyi­si

Heli I. Koskinen lähestyy koronaviestintää kielen eli tarkemmin oikeuslingvistiikan näkökulmasta. Hän on havainnut, että Suomessa viesti kerrotaan tyypillisesti passiivimuodossa ja ikään kuin täytenä totuutena.


Muun muassa lainsäädännön ja viranomaisohjeiden kieltä tutkineen Heli I. Koskisen mukaan juridiikan lähestyminen kielen näkökulmasta ei ole kovin yleistä. Nyt tutkimusaineisto kerätään suomalaisista ja ruotsalaisista lehdistä.
Muun muassa lainsäädännön ja viranomaisohjeiden kieltä tutkineen Heli I. Koskisen mukaan juridiikan lähestyminen kielen näkökulmasta ei ole kovin yleistä. Nyt tutkimusaineisto kerätään suomalaisista ja ruotsalaisista lehdistä.
Kuva: Mauri Ratilainen

Kun kansakunta elää poikkeustilassa, ei ole yhdentekevää, miten valtionjohto asiat esittää.

Sanoilla on aina valtaa, mutta se kasvaa erityisesti koronakriisin kaltaisessa tilanteessa, kun kansalaisilta odotetaan omatoimista ohjeiden noudattamista ja toisaalta hyväksyntää yksilönvapauksien rajoittamiselle.

Tarjous vain nyt

Saat digin _maksutta_ 2 viikkoa

Ilmoita asiavirheestä