Ei ole mikään ihme, että Raimo Laitilan kirjoittama kirja Lapin yleisurheilun historiasta julkaistiin tiistaina 18.8. Pohjan Stadionilla. Samana päivänä tulee kuluneeksi tasan sata vuotta, kun Ville Pörhölä voitti Antwerpenin olympiakisoissa kuulantyönnössä kultaa.
”Röyttän Karhun” ohella Raimo Laitilan kirja esittelee kaikki muutkin Lapin varhaiset yleisurheilun kärkinimet. Niihin kuuluivat muun muassa torniolaiset 10-ottelijat Eero Savikuja, Bore Bergman, Allan Gummerus ja Tauno Viiri kaikkine tuloksineen ja saavutuksineen.
Urheilijoiden lisäksi kirjassa käydään tarkasti läpi yleisurheilun leviäminen Lapissa ja miten eri yhteiskunnalliset tapahtumat, kuten esimerkiksi sisällissota ja liittojen eriytyminen, vaikuttivat pohjoisimman Suomen urheiluun.
Menestyneiden urheilijoiden kertomukset kiinnostavat aina. Laitilalla on monta mielenkiintoista tarinaa kerrottavana Lapin ainoasta yleisurheilun kultamitalistista Ville Pörhölästä.
– Ville Pörhölä on yksi kahdeksastatoista urheilijasta, joita olen lähestynyt kirjassa pienoiselämänkerran myötä. Olen pyrkinyt kirjoittamaan urheilusta ja urheilijoista pitkälti tarinakerronnan myötä. Kirjaa voi lukea myös historiatutkimuksen tapaan, sillä lähteet on merkitty selkeästi tekstiin. Esimerkiksi lähdekirjallisuutta löytyy 65 teoksesta, Raimo Laitila sanoo.
Laitilan teos on ensimmäinen, joka pitää sisällään Lapin yleisurheilun viime vuosisadan kaikki vaiheet sotien päättymiseen saakka.
Kirjailija teki kaksi ja puoli vuotta systemaattista tutkimustyötä, jotta hän saisi kirjoitettua Lapin yleisurheilun historiaa käsittelevän teoksen. Laitilan työtä helpotti vuonna 2017 perustettu kansalliskirjaston tarjoama digitaalipalvelu, jonka kautta pääsi tutkimaan kaikkia Suomessa ilmestyneitä sanomalehtiä.
– Lappilaisista sanomalehdistä löytyivät kaikki kilpailutulokset. Myös Oulussa ilmestyvät työväenlehdet toimivat lähdemateriaaleina. Haastattelin myös useita yleisurheilun kanssa tekemisissä olleita veteraaneja, joilla oli tietoa jo edesmenneistä urheilijoista. Yhtenä peruslähtökohtanani kirjan teossa oli tuoda esiin kaikkien eri tahojen tekemiset yleisurheiluun liittyen. Kirjani on niin sanotusti vapaa tutkimus, eli sitä ei ole mikään tietty instanssi tilannut, Raimo Laitila muistuttaa.
Tärkeinä lähteinä kirjan kirjoittamisessa oli myös eri kuntien kirjastoista löytyvät Pitäjänkirjat
– Osa niistä oli omakustanteisia ja osa löytyi monisteina. Ne olivat kuitenkin aarteita yleisurheilun tutkijalle. Niistä löytyi tietoa kylien järjestötoiminnasta ja paikallisista urheiluseuroista.
Laitila haluaa, että lukija saisi mahdollisemman selkeän kuvan yleisurheilun viime vuosisadan ensimmäisistä vuosikymmenistä.
– Pidin itseäni enemmän tutkijana kuin kirjailijana. En esitä kirjassa omia mielipiteitäni, vaan kerron mitä yleisurheilun saralla tapahtui. Pyrin tarkastamaan faktat eri lähteistä niin tarkasti kuin mahdollista. Uskon, että tämä on kirja voi toimia lähdeteoksena joskus tulevaisuudessa lappilaisesta yleisurheilusta kirjoittaville kirjailijoille.
Varhaisimpien kuvien hankkimisessa Laitilaa auttoivat Pentti Keskipoikela, Erkki Hulkko, Kaarlo Kantola ja Martti Ylävaara. Kirjan kuvituksessa on tehnyt ison työn myös kustantaja Tuomo Korteniemi.
– Tuomo Korteniemellä on kontakteja ympäri Lappia. Niiden avulla hän löysi paljon ennen julkaisemattomia kuvia ihmisten perhealbumeista.
Teosta esitellään Sauvosaaren yleisurheilukentällä perjantaina kello 16 nuorten SM-kisojen yhteydessä.
Lyhyen Kesän urheilijat -teos oli lähes valmis joulukuussa 2019, minkä jälkeen Raimo Laitila lähestyi kustantajia.
– Aihepiiri ei paljon kiinnostanut, sillä kirjalla ei olisi suurta kaupallista merkitystä. Eräästä kustantamosta sanottiin, että lähetä käsikirjoitus heille, niin saat tiedon kiinnostuksestamme kahden, kolmen vuoden kuluttua. En tietenkään lähettänyt.
Apu löytyi Urheilumuseon kautta.
– Sieltäkin tuli kieltävä vastaus ja neuvottiin ottamaan yhteyttä pienkustantamoon. Väyläkirjasta vastattiin heti että kyllä. Välillä kävi mielessä, että käykö käsikirjoitukselle samalla tavalla kuin Sibeliuksen kahdeksannelle sinfonialle, jota ei koskaan julkaistu
Jokainen ymmärtää, mitä kirjan nimen alaotsikko Lapin yleisurheilun historia I osa tarkoittaa. Päänimi Lyhyen kesän urheilijat ei heti aukene.
– Lapissa on lumihankia ja routaa vielä kesäkuussa ja syyskuussa voi sataa ensilumi. Harjoittelukausi jäi lappilaisilla yleisurheilijoilla lyhyeksi, joten he olivat parhaassa kunnossa usein vasta syksyllä. Moni kävikin etelässä kilpailemassa. Myös useissa seuroissa pohdittiin, kannattaako yleisurheilua ottaa seuran toimintaan mukaan lyhyen kauden vuoksi. Otettiinhan se, kun kylän pojat sitä vaatimalla vaativat.
Nyt julkaistu kirja pitää sisällään Lapin yleisurheilun historian vuodet 1900-1945.
Se on myös yu-historian ensimmäinen osa. Eli siis jatkoa on luvassa?
– On luvassa. Osa kaksi kertoo lappilaisista yleisurheilun olympiaurheilijoista. Se tulee pitämään sisällään muun muassa urheilijoiden henkilökohtaisia haastatteluja.
– Uskon, että teksti tulee olemaan kirjassa hyvinkin elävää. Sitä en uskalla sanoa, milloin kirja julkaistaan.