Tuore tut­ki­mus: Suo­ma­lai­set reh­to­rit ovat in­nos­tu­nei­ta työs­tään mutta uu­pu­nei­ta – "E­si­mer­kik­si uusi ope­tus­suun­ni­tel­ma koetaan hyvin haas­teel­li­se­na"

Innostuneet rehtorit tuntevat vahvaa kyvykkyyttä ja muokkaavat omaa työtään aktiivisesti. Kuvituskuva.
Innostuneet rehtorit tuntevat vahvaa kyvykkyyttä ja muokkaavat omaa työtään aktiivisesti. Kuvituskuva.
Kuva: Reino Hämeenniemi

Juuri julkaistun hyvinvointitutkimuksen mukaan yli puolet suomalaisista rehtoreista kokee tekevänsä tärkeää ja merkityksellistä työtä ja on innostunut tehtävästään. Moni rehtori on kuitenkin uupunut tai vaarassa uupua.

Asiat käyvät ilmi tuoreesta rehtoribarometrista, joka selvitti suomalaista rehtoreiden terveyttä ja hyvinvointia ensimmäisen kerran näin laajasti. Se on osa kansainvälistä Principal Health and Wellbeing -tutkimushanketta.

– On todella tärkeää, että olemme saaneet nyt spesifiä tutkimustietoa rehtoreiden hyvinvoinnista. Innostunut ja motivoitunut rehtori vaikuttaa suuresti koko työ- ja oppimisyhteisöön, sanoo Suomen Rehtoreiden puheenjohtaja Antti Ikonen järjestön tiedotteessa.

Innostuneet rehtorit tuntevat myös vahvaa kyvykkyyttä ja muokkaavat omaa työtään aktiivisesti.

– He myös kokevat saavansa riittävästi tukea, ja työ on sopusoinnussa muun elämän kanssa, toteaa kasvatustieteen professori Katariina Salmela-Aro.

Tutkimuksen mukaan lähes puolet Suomen rehtoreista sanoo olevansa uupuneita tai uupumisvaarassa. Uupuneiksi itsensä luokitteli 11,5 prosenttia ja selvän uupumisriskin tunnisti 33,4 prosenttia vastaajista.

Salmela-Aron mukaan uupumisriskissä olevat rehtorit eivät enää koe työtä merkitykselliseksi ja heillä on usein rooliristiriitoja.

– Suuri työmäärä korostuu heillä erityisesti, ja esimerkiksi uusi opetussuunnitelma koetaan hyvin haasteellisena.

Kyselyssä mitattiin palautumista

Rehtoribarometriin osallistuminen piti sisällään kyselun sekä fysiologisia mittauksia.

Rehtoreiden sykevaihteluita, stressiä, unta, liikkumista ja palautumista mitattiin Firstbeat-laitteen sekä Oura-sormuksen avulla. Aivotutkija, professori Minna Huotilaisen mukaan fysiologisten tietojen avulla pystytään tarkastelemaan rehtoreiden kokonaiskuormitusta ja sitä, miten työn stressaavuus näkyy myös yöllä ja vapaa-aikana.

– Tämän tutkimuksen mukaan työn piirteet eivät määrää rehtorin terveyttä ja toimintatapaa vaan vapaa-ajan toimintatapa heijastuu työhön. Paljon vapaa-ajalla liikkuvat rehtorit liikkuivat paljon myös työpäivän aikana. Uupuneiden rehtoreiden kohdalla korostuu molemmissa aineistoissa se, että stressaantuneilla rehtoreilla on vahva tunne siitä, ettei omaa työtä pystytä säätelemään, Huotilainen sanoo.

Antti Ikosen mukaan kyselyn tuloksissa näkyy vahvasti rehtoreiden työn muutos. Työmäärä on viime vuosina kasvanut ja toimenkuva on laajentunut entistä enemmän esimerkiksi hallinnolliseen työhön. Kuormitusta lisäävät myös esimerkiksi yhä suuremmat kouluyksiköt, sisäilmaongelmat sekä huoli oppilaiden ja opettajien jaksamisesta.

– Rehtorit ovat koulutukseltaan opettajia, eikä nykyinen kelpoisuuden tuottava tutkinto ole riittävä opettaja-ammatista tyystin eroaviin vaativiin johtamisen työtehtäviin. Suomalaista koulua on kehitetty vahvasti opettajuus edellä eikä rehtoreiden perus- ja täydennyskoulutukseen ole Suomessa kiinnitetty riittävästi huomiota, Ikonen kertoo.

Nykyiseen hallitusohjelmaan on kuitenkin kirjattu tavoite koulujen johtamisjärjestelmien kehittämiseen.