Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Tuli tarve vehnän li­sä­vil­je­lyyn

Vehnä on ihmiskunnan tärkein ruokavilja. Maailmanpolitiikan keskiössä se oli edellisen kerran 1980-luvulla. Neuvostoliitto joutui ostamaan vehnää lännestä. Kolhoosipellot olivat olleet yhteisomistuksessa 60 vuoden jakson. Kommunistinen maatalous ei ollut kuitenkaan ruvennut toimimaan.

Vuonna 1984 Neuvostoliiton oli ostettava 28 miljoonaa tonnia ulkomaista vehnää. Maailmankaupan kysyntään vastasi Yhdysvallat. Se toi vientimarkkinoille vastaavasti 39 miljoonaa tonnia.

Epäonnistunut kolhoosimaatalous on perimmäisiä syitä, miksi Neuvostoliitto luhistui 1991. Uuden vallan aikana Venäjä joutui aluksi ostamaan ulkomaista vehnää.

Vuosituhannen vaihteessa tapahtui käänne. Se yllätti vehnän maailmankaupan. Kolhoosipellot olivat muuntuneet yksityistalouden yhtiöpelloiksi. Jo se muutti talousasetelman. Maa siirtyi vehnän tuojasta vehnän viejäksi.

Vehnän viljelyä on kirjoittajan mukaan lisättävä.
Vehnän viljelyä on kirjoittajan mukaan lisättävä.

2010-luvun alussa Venäjä eteni maailmankaupassa viejien kärkikolmikkoon, Yhdysvaltain ja EU:n rinnalle, ja otti kolmikon johtopaikan 2016. Sen nettovienti oli 27 miljoonaa tonnia, Yhdysvaltain 25 ja EU:n 22 miljoonaa tonnia. Seuraavien vuosien kasvulukemat vahvistivat asetelman. Venäjän nettovienti oli 33 miljoonaa tonnia 2022.

Pääsuunta on jatkunut. Yhdysvaltain maatalousministeriön helmikuussa 2024 päivitetty laskelma ennustaa, että Venäjän nettovienti olisi seuraavalla kaudella maailmanennätystasoa, 51 miljoonaa tonnia. USA:lle tulevan kauden ennuste on vastaavasti 16 ja EU:lle 25 miljoonaa vientitonnia.

Vehnän ykkössarjaan oli nousemassa viime vuosikymmenellä myös Ukraina. Parhaimmillaan 2020 sen nettovienti oli 21 miljoonaa tonnia. Venäjän ja Ukrainan välisen kriisin myötä asetelma kuitenkin muuttui. Tulevan kauden vientiennuste Ukrainalle on 15 miljoonaa tonnia.

Maailmanpolitiikan kriisi on korostanut vehnän merkitystä. Onko tämän päivän Venäjän ja Ukrainan kriisissä pohjimmiltaan kyse vehnän valttikortista maailmanpolitiikassa? Onko se mukana myös Lähi-idän kriisissä?

Suomen, koko EU:n ja ylipäänsä länsimaiden olisi syytä pikaisesti tarkentaa maataloutensa tavoitteita. Tuli tarve vehnän lisäviljelyyn.

Veli Pohjonenmaatalous- ja metsätieteiden tohtori, Helsingin yliopiston dosentti