Jos mökillä on kantovesi, saa edes jonkinlaisen käsityksen siitä, minkä verran vettä kuluu.
Mökkioloista suihkun ääreen palattuaan ei monikaan mieti vesimääriä, koska se tulee kätevästi "seinästä". Viiden minuutin suihku kuluttaa vettä 60 litraa eli kuusi 10 litran ämpärillistä. Jos suihkuvesi pitäisi kantaa kaivosta ja padassa lämmittää, jäisi suihkuaika monella lyhyemmäksi.
Peseytymiseen kuluu suomalaisilla noin 45 prosenttia kotitalouden käyttämästä vedestä. Nyt helleaikaan suihkussa saattaa kulua kauemminkin kuin viisi minuuttia, vaikka uimassakin olisi käyty.
Keskimääräinen vedenkulutuksemme on 140 litraa vuorokaudessa Motivan mukaan. Ruokatieto-yhdistys esittää luvuksi 150 litraa vuorokaudessa. Siihen lasketaan mukaan peseytymisen ohella juomavesi, ruoanvalmistus, pyykin- ja astianpesu sekä wc:n huuhtelu.
Kumpikaan litramäärä, vaikka vaikuttavat suurilta, ei ole koko totuus. Vedenkäytön kokonaisuuteen kuuluu myös niin sanottu piilovesi. Piilovesi on sitä vettä, jonka avulla tuotetaan käyttämämme ravinto ja hyödykkeet. Ostamalla tuotteita ja palveluita kulutamme välillisesti paljon enemmän vettä kuin laskemme suoraan vesihanasta.
Kun piilovesi lasketaan mukaan, suomalaisen vedenkulutus nousee yli 4 000 litraan vuorokaudessa. Se tarkoittaa noin 15 kylpyammeellista vettä joka ikinen päivä.
Näin päästään puhumaan vesijalanjäljestä. Se voidaan laskea niin tuotteelle, yksilölle kuin koko kansakunnallekin. Suomen koko vesijalanjäljestä kolmasosa koostuu tuontituotteiden sisältämästä piilovedestä. Kannamme vettä kotimaahamme maailmalta niin pulloissa kuin muissakin tuotteissa. Aivan kaikkeen valmistamiseen kuluu vettä.
Ei kuitenkaan liene haitaksi muistaa, että vain noin prosentti maailman makeasta vedestä on helposti hyödynnettävissä eli järvissä, joissa ja tekoaltaissa. Siksi onkin erikoista, että juuri koskaan meitä täällä Pohjolassa ei kehoteta säästämään vettä. Sähköä osataan säästää kehottamattakin, mutta vettä ei. Hanasta lorisee vesi viemäriin, kun odotetaan kylmempää vettä.
Parin viime vuosikymmenen ajan pullotettujen vesien käyttö ja niiden myynti on kasvanut Suomessa. Etenkin siksi kehitys vetää mietteliääksi, että maailmalla veden pullottamiseen käytetään vuosittain miljoonia tonneja muovia. Niistä suurin osa voitaisiin kierrättää, mutta yli 90 prosenttia jää kierrättämättä.
Suomessa pullojen kierrättäminen on hyvällä mallilla, mutta jostain syystä tuomme pullovettä myös ulkomailta. Pohjois-Suomessa pullovettä haetaan etenkin Ruotsista vaikka Suomen tavallinen kotimainen hanavesi on testeissä voittanut jopa kalliit pullovedet.
Jos vesi olisi yhtä kallista kuin bensiini, ei kukaan unohtuisi pitkiin suihkuihin tai jättäisi hanaa päälle kylmää vettä odotellessa. Pulloveden ostokin saattaisi vähentyä.
Lapissa oli kuuma ja kuiva heinäkuu. Hetkellistä kuumuudentorjuntaa tehtiin niin kodeissa kuin työpaikoilla, mutta riittääkö se, jos jatkossa pitkät hellejaksot jatkuvat?
Euroopan unioni on laatinut ohjeita ja suosituksia kuivuudenhallinnasta. EU edellyttää, että kuivuutta ja veden niukkuutta koskevat toimet ja tavoitteet kytketään osaksi vesipolitiikkaa.
Suomessa vettä riittää, mutta ehkä jokainen voisi miettiä, mitä tekisi, jos vettä pitäisi säästää. EU kannustaa jäsenmaita parantamaan vesitehokkuutta sekä ottamaan veden niukkuuden huomioon kaikissa kehityshankkeissa, erityisesti maankäytössä.
Maankäytössä hellettä torjuvat parhaiten viheralueet ja suuret puut. Puistot eivät ole vain estetiikkaa, ne varmistavat suotuisat olosuhteet kaikille.