Tshernobylissä 40 vuotta sitten räjähtäneen ydinreaktorin aiheuttama säteily levisi tuulten ohjaamana laajalle Eurooppaan, myös Suomeen. Kylmän sodan aikana ja ennen internetiä tieto historian toistaiseksi pahimmasta ydinonnettomuudesta Neuvostoliitossa levisi huomattavasti verkkaisemmin.
Pieleen menneen ja vastoin turvallisuusmääräyksiä toteutetun testin aiheuttama reaktorin ylikuumeneminen, räjähdys ja tulipalo tapahtuivat silloisessa Ukrainan neuvostotasavallassa aikaisin aamulla 26. huhtikuuta 1986. Suomessa ja Ruotsissa ihmeteltiin parina seuraavana päivänä syytä mittauksissa kohonneisiin säteilyarvoihin.
Vasta illalla 28. huhtikuuta Ylen uutisankkuri Kari Toivonen sai kesken tv-uutislähetystä pöydälleen paperin, jonka mukaan uutistoimisto Tass oli juuri kertonut Neuvostoliitossa tapahtuneesta ydinvoimalaonnettomuudesta. Alun tiedot olivat hataria: "Tshernobilskin" voimalan kerrottiin sijaitsevan Kiovan pohjoispuolella Valko-Venäjällä.
Virallinen tiedote onnettomuudesta julkaistiin Neuvostoliitossa vasta seuraavana päivänä. Eikä uuden suuren säteilyonnettomuuden vaara ole vieläkään täysin ohi: nyt sellainen uhkaa syntyä sodan sivutuotteena.
Näkyy vielä Suomen sienissä
Säteilyturvakeskuksen (STUK) mukaan Suomessa suurin osa radioaktiivisista aineista laskeutui maahan sateiden mukana hyvin epätasaisesti noin kahden vuorokauden kuluttua onnettomuudesta. Silloin säteily havaittiin myös maanpinnan lähellä olevassa ilmassa. Eniten laskeumaa tuli alueilla Keski-Suomessa ja Hämeessä, vähemmän esimerkiksi Lapissa ja Itä-Suomessa.
Historiankirjojen lisäksi Tshernobylin onnettomuuden jäljet ovat kirjautuneet myös luontoon, tosin jatkuvasti vähentyen. STUKin mukaan suurin osa Suomen luonnossa, esimerkiksi sienissä, esiintyvästä pitkäikäisestä radioaktiivisesta Cesium-137:stä on peräisin 40 vuoden takaisesta ydinvoimalaonnettomuudesta. Pitoisuudet ovat kuitenkin niin pieniä, että sieniäkin voi syödä huoletta.
Onnettomuuspaikalla ja sen läheisyydessä seuraukset olivat aivan eri maailmasta. Heti onnettomuusyönä surmansa sai eri syistä useita laitoksella työskennelleitä ihmisiä. Seuraavana päivänä sairaalaan viedyistä ja säteilysairauteen sairastuneista kuoli vähintään muutamassa viikossa vajaat 30 henkeä, myöhemmin vielä ainakin parikymmentä lisää.
Tarkasta uhrien määrästä on kiistelty. Joka tapauksessa onnettomuuden myöhemmät terveydelliset vaikutukset koskettivat STUKin mukaan miljoonia ihmisiä.
Merkittävä onnettomuuden jälkiseuraus ovat olleet STUKin mukaan lisääntyneet kilpirauhassyöpätapaukset henkilöillä, jotka olivat lapsia altistuessaan onnettomuudessa vapautuneelle radiojodille. Sitä lapset saivat muun muassa juomastaan maidosta.
Onnettomuus saastutti laajoja alueita Ukrainassa, Valko-Venäjällä ja Venäjällä vaikuttaen eläimiin ja kasvillisuuteen. Se mullisti myös niiden yli 100 000 ihmisen elämän, jotka evakuoitiin 30 kilometrin säteeltä voimalasta pian katastrofin jälkeen. Myöhemmin suoja-aluetta laajennettiin entisestään, ja evakuoitujen määrä lisääntyi vielä kymmenillätuhansilla.
Venäläisten lyhyt miehitys ja drooni
Tuhoutuneen nelosreaktorin päälle rakennettiin onnettomuuden jälkeen muutamassa kuukaudessa kovalla kiireellä betonista ja raudasta tehty suojakuori, sarkofagi. Se osoittautui kuitenkin heikoksi, ja vuonna 2016 sarkofagin päälle valmistui uusi, kansainvälisellä miljardirahoituksella toteutettu metallinen suojakuori.
Tshernobylin muista kolmesta reaktorista viimeinenkin suljettiin vuonna 2000. Prypjatin aavekaupungista tuli erikoinen matkailukohde muun muassa niille, jotka haluavat nähdä, kuinka luonto valtaa takaisin alaa ihmisten yhtäkkiä kadottua kuvasta.
Vuonna 1991 itsenäistyneen Ukrainan haltuun siirtynyt Tshernobyl ei ole saanut olla rauhassa. Vuoden 2022 helmikuussa Valko-Venäjältä tulleet venäläisjoukot miehittivät voimala-alueen heti hyökkäyssodan alussa, tosin vain reilun kuukauden ajaksi.
Kolme vuotta myöhemmin helmikuussa 2025 onnettomuusreaktorin jäänteitä suojaava valtava metallikuori vaurioitui, kun siihen osui Ukrainan mukaan venäläinen drooni. Useat asiantuntijat pelkäävät vaurion voivan aiheuttaa uuden säteilyonnettomuuden, jos suojan sisällä olevat rakenteet romahtavat ja radioaktiivista pölyä pääsee metallikuoressa olevan aukon kautta ilmakehään.
G7-maiden ryhmää johtavan Ranskan ulkoministeri Jean-Noel Barrot arvioi maaliskuussa ulomman suojakuoren korjaamisen maksavan puoli miljardia euroa. Rahan lisäksi korjausten hidasteena on yhä jatkuva sota. Ukrainan mukaan Venäjä uhkaa toimillaan koko ajan aiheuttaa uuden ydinkatastrofin.
Lähteinä myös AFP, Britannica ja Euronews