Tänä päivänä pitäisi jokaisen ymmärtää suhtautua varauksella kaikkeen sisältöön, mitä vastaan tulee. Oli kyse tekstistä, kuvista tai videoista. Ei tarvitse edes valehdella, vaan jo pelkästään jonkin asian liian yksipuolisella tarkastelulla saadaan luotua halutunlainen kuva.
Absoluuttisen totuuden kertominen on tiettyjen aiheiden kohdalla jopa mahdottomuus. Tutkimuksia vääristellään kysymysten asettelulla. Myös haastateltavilla on intressinsä.
Kannattaa muistaa, että oli uutinen sitten vaikka "Suomen palkituimman toimittajan kirjoittama", se ei silti välttämättä ole totta. Ja vaikka olisikin totta, se on saatettu kirjoittaa huomioiden tietyt seikat ja jättäen tietyt seikat kertomatta, jolloin jutun luonne muuttuu. Niin kauan kuin juttuja kirjoittavat ihmiset, eivät jutut koskaan ole täysin objektiivisia.
Totuus on käsite, joka herättää monenlaisia ajatuksia ja filosofisia pohdintoja. Jotta voimme ymmärtää absoluuttisen tai yleismaailmallisen totuuden, meidän täytyy ensin määritellä totuus.
Sanakirjan mukaan totuus on “tosiasioihin tai todellisuuteen perustuva; todeksi osoitettu tai hyväksytty lausuma.” Jotkut uskovat, ettei ole olemassa yhtä oikeaa todellisuutta, vaan kaikki on mielikuvia ja mielipiteitä. Toiset taas väittävät, että maailmassa on pakko olla jokin absoluuttinen todellisuus tai totuus.
Postmodernistinen ajattelutapa korostaa subjektiivisuutta ja tilannekohtaisuutta. Sen mukaan ei ole olemassa absoluuttisia arvoja, jotka määrittelevät todellisuuden. Tämä johtaa tilanne-etiikkaan, jossa ”oikean ja väärän määrittely on tilanteen mukaista”. Totuus ei siis ole yksiselitteinen asia.
Toisaalta on olemassa näkökanta, jonka mukaan on olemassa absoluuttisia totuuksia ja arvoja, jotka määrittelevät oikean ja väärän. Tämä näkemys perustuu siihen, että tekojen oikeellisuus ja vääryys määräytyvät näiden absoluuttisten arvojen perusteella.