Aluevaltuusto: Tässä on Lapin uusi alue­val­tuus­to – katso val­tuu­tet­tu­jen kuvat

Tulospalvelu: Katso tästä Lapin hy­vin­voin­ti­alueen ja koko Suomen vaa­li­tu­los

Aluevaalit: Uusi alue­val­tuus­to on valittu – Mitä ta­pah­tuu seu­raa­vak­si?

Tor­nion­laak­so re­päis­tään kahtia

-

Eurooppa oli 1800-luvun alkuvuosina yhtä sotatannerta. Ranska taisteli keisari Napoleonin johdolla lähes koko muuta Eurooppaa vastaan. Yksi juonne oli Venäjän hyökkäys Suomeen helmikuussa 1808 ja sitä seurannut Suomen sota. Venäjä oli sodassa ylivoimainen. Se valtasi koko Suomen alueen ja teki hyökkäyksiä lännemmäksikin.

Tornio ja lähiseudut kärsivät sodasta keskimääräistä ankarammin. Talvikauden 1808–1809 perääntyneen armeijan suomalaiset soturit talvehtivat Torniossa ja sen ympäristössä. Kunnon majoitustilojen järjestäminen ankarana talvena osoittautui ylivoimaiseksi tehtäväksi, ja sotajoukkojen mukana levinneet taudit tappoivat yli kahden tuhannen sotilaan lisäksi myös yli tuhat siviiliä Tornion kaupungissa, Alatorniolla ja Karungissa.

Rauha solmittiin syyskuussa 1809. Se helpotti ihmisten elämää, mutta rauhanehtojen tultua julki koettiin uusi järkytys: Ruotsin ja Venäjän raja vedettiin Tornionjokeen. Rauhanneuvotteluissa venäläiset olivat vaatineet rajaa Kalix-jokeen, ruotsalaiset Kemijokeen, joten lopputulos oli kompromissi.

Kompromissi oli kuitenkin seudun kannalta katastrofi, ja Tornion kaupungin kannalta koko sen historian dramaattisin tapahtuma. Yhtenäinen Tornionlaakso repäistiin kahtia, ja samalla hajosi Tornion historiallinen kauppa-alue. Rajanvedon seurauksena Venäjään liitetty Tornio joutui seuraavina vuosikymmeninä kamppailemaan olemassaolostaan.

Kirjoittaja on Tornionlaakson museon amanuenssi.