Tornion perustajan Kustaa II Aadolfin tytär kuningatar Kristiina vahvisti Tornion asemaa lahjoittamalla kaupungille 1652 pelto- ja niittymaita Mattilan kylästä. Myöhemmin kaupunki sai vielä laajat metsäalueet Nedertorneån ja Kalixin pitäjän rajan tuntumasta.
Kristiina on Ruotsin hallitsijoiden joukossa ristiriitainen hahmo. Hän oli vasta kuusivuotias noustessaan valtaistuimelle isänsä kuoltua 1632, ja vuoteen 1644 maata hallitsi holhoojahallitus. Kristiina oli suuri tieteiden ja taiteiden suosija, mutta käytti valtakunnan varoja monien mielestä tuhlailevasti.
Hänen kruunusta luopumisensa 1654 ja seuraavana vuonna tapahtunut kääntymyksensä katoliseen uskoon saivat valtavaa eurooppalaista huomiota. Hänen isänsähän oli tunnettu protestanttisuuden puolesta taistellut, ja suorastaan myyttiseksi kasvanut hahmo.
Tornion kehityksen kannalta Kristiinan lahjoittamat maat olivat hyvin tärkeitä. Kauppaporvarit eivät tulleet toimeen pelkästään kaupunkioikeuksissa määriteltyjen kaupan tai käsityön turvin. Maanviljelyselinkeinoista ja kalastuksesta saadut tulot täydensivät toimeentuloa 1800-luvulle saakka.
