Tornion tilinpäätös valmistui vajaa neljä miljoonaa alijäämäisenä. Tornion kaupunginhallituksen puheenjohtaja Olli Rainio (kesk.) ja kaupunginjohtaja Jukka Kujala kertovat, että tilinpäätöksestä jäi pois valtiolta saatava noin kolmen miljoonan euron valtiolta saatava koronatuki joka siirtyy tälle vuodelle.
– Tuen kanssa viime vuoden alijäämä olisi ollut noin 900 000 euroa, Kujala laskee.
Tulosta heikentää Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alijäämä, joka on katettu kuntayhtymän peruspääomalla. Tornion kaupungin tilinpäätökseen on tämän vuoksi kirjattu jäsenkuntaosuutta vastaava noin 2,5 miljoonaan euron suuruinen arvonalentuminen, sillä jäsenkuntien on katettava
kuntayhtymän taseeseen kertynyt alijäämä ennen kuntayhtymän siirtämistä hyvinvointialueelle. Tuloksessa näkyvät myös erikoissairaanhoidon noin 2,7 miljoonaa euroa ennakoitua suuremmat kulut sekä koronan hoitoon liittyvät kulut.
Verotulot kasvoivat
Talouskehitys oli Torniossa viime vuonna myönteinen. Tämä näkyy esimerkiksi lähes neljä miljoonaa euroa ennakoitua suurempana verotulokertymänä. Verotuloja kertyi Torniossa noin 91 miljoonaa euroa.
Vaikka Outokumpu supisti toimintaansa ja Veitsiluoto lakkautettiin, oli Tornion työttömyysaste viime vuonna ennätysmatala, 10,4 prosenttia. Edellisen kerran työttömyysaste on ollut yhtä matala vuonna 2013.
– Suurin osa torniolaisista työskentelee pk-sektorilla, etenkin metalli- ja rakennusala työllistää, toteaa Kujala.
Matkailu Torniossa kasvoi edellisvuoteen verrattuna 17 prosenttia, mutta yöpymisissä ei vielä saavutettu koronaa edeltävää tasoa. Liikenteen osalta edistysaskelia otettiin Laurila-Tornio-Haaparanta -ratayhteyden sähköistämisessä ja rakentamisvaihe häämöttää syksyllä 2022, kun taas alueen
lentoliikenteen jatkuminen on yhä vaakalaudalla. Lentoliikenne on toistaiseksi turvattu elokuuhun 2022 asti.
Rajayhteistyö toipuu
Tornion rajayhteistyö Haaparannan kanssa on toipumassa.
– Tornion ja Haaparannan kaupunkien viestinä kansallisen tason päätöksentekijöille oli ja tulee olemaan, että rajan sulkemiseen liittyvässä kokonaisarvioinnissa tulee huomioida sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset niin työelämään kuin yrityksillekin sekä itse rajayhteisölle. Mekaaninen
valtakunnantason laintulkinta ei sovellu rajattomalle rajalle, Kujala painottaa.
Tornion väkiluku laski viime vuonna 141 asukkaalla. Torniossa oli vuoden 2021 lopussa 21 326 asukasta. Myös syntyvyys aleni entisestään ja oli vuonna 2021 enää 163 lasta.
Laskeva asukasluku ja ikääntyvä väestörakenne ovat isoja tulevaisuudenhaasteita, joihin Tornio varautuu uudessa, vuoteen 2025 ulottuvassa kaupunkistrategiassa.
– Kevään 2022 aikana valmistuvassa kaupunkistrategiassa kiinnitetään erityistä huomiota esimerkiksi kaupungin palveluverkkoon, josta aiotaan tehdä kattava selvitys. Tarkasteltavaksi tulevat etenkin koulu- ja päiväkotiverkko. Tavoitteena on, että palvelut vastaavat jatkossakin mahdollisimman hyvin kaupunkilaisten tarpeita.
140 000 koronatestiä
Hyvinvointipalvelujen henkilöstökulut ylittyivät koronan vuoksi noin 2,2 miljoonalla eurolla talousarvioon nähden, pääosin rajalla järjestetyn koronatestauspisteen pyörittämisen vuoksi. Koronatestejä tehtiin kaikkiaan noin 140 000, ja rajavartiosto tarkasti
terveystodistuksia rajanylityspaikoilla virka-apuna kaupungille. Korona aiheutti myös paljon henkilöstön poissaoloja, mutta kriittiset palvelut pystyttiin turvaamaan esimerkiksi henkilöstösiirroilla.
Sivistyspalveluissakaan ei vältytty koronan vaikutuksilta. Esimerkiksi sairauspoissaolot lisääntyivät ja sijaisten tarve oli suuri. Osin tästä syystä, mutta myös lakisääteisestä henkilöstömitoituksesta ja lisääntyneestä henkilökohtaisten avustajien tarpeesta johtuen henkilöstökustannukset ylittyivät
talousarvioon nähden lähes 1,5 miljoonaa euroa.
Teknisten palvelujen osalta vuosi 2021 meni suunnitellusti.
Tornion henkilöstömäärä
Tornion kaupungin kokonaishenkilöstömäärä oli vuoden 2021 lopussa 1 390, joista vakinaisia oli 943, määräaikaisia 399 ja työllistettyjä 48.
Kokonaishenkilöstömäärä kasvoi 51 henkilöllä edellisvuoteen verrattuna.