kolumni: Han­ka­lat ajat vaa­ti­vat jät­ti­mäi­siä uh­rauk­sia, mutta ei koskaan kau­pun­geis­sa

Pian kylmenee: Lapissa voi olla pa­rin­kym­me­nen­kin asteen yö­pak­ka­sia

Tornion maine kasvoi op­pi­nei­den sil­mis­sä, kun maa­pal­lon muoto selvisi Tor­nion­laak­sos­sa

Kuva: Maupertuisin retkikunnan 250-vuotismuistoksi julkaistiin 1986 yhtä aikaa postimerkki Suomessa ja Ranskassa.
Kuva: Maupertuisin retkikunnan 250-vuotismuistoksi julkaistiin 1986 yhtä aikaa postimerkki Suomessa ja Ranskassa.

Painovoimateorian keksijä Isaac Newton oli teoreettisissa laskelmissaan päätynyt siihen, että maapallo ei ollut täysin pallon muotoinen, vaan navoiltaan litistynyt eli mandariinia muistuttava. Joidenkin toisten tiedemiesten mielestä se oli navoiltaan suippeneva, siis pikemminkin sitruunan muotoinen.

Ranskan tiedeakatemia halusi asiaan selvyyden, ja lähetti kaksi retkikuntaa tekemään asiasta havaintoja. Toinen suuntasi matkansa päiväntasaajalle Peruun, toinen napapiirille Tornionlaaksoon, jonne saavuttiin kesällä 1736.

Retkikunta aloitti työnsä Tornion kirkon tornista, josta oli näköyhteys Karungin Kaakamavaaralle, ja sieltä edettiin eri välipisteiden kautta Pellon Kittisvaaralle. Näin saatiin mitatuksi yhden asteen pituisen meridiaanin kaaren pituus. Osoittautui, että se oli Tornionlaaksossa selvästi pidempi kuin päiväntasaajalla, minkä katsottiin todistavan maapallon navoiltaan litistyneeksi.

Tornionlaakson retkikuntaa johti Ranskan tiedeakatemian jäsen Pierre Louis Moreau de Maupertuis (1698–1759). Torniolaisista matkalaisia auttoi etenkin retkikunnan tulkkina toiminut Anders Hellant. Katolinen pappi ja Ranskan tiedeakatemian jäsen Reginald Outhier kirjoitti retkikunnan työstä laajalle levinneen matkakertomuksen, johon on liitetty ainutlaatuisia piirroskuvia ja karttoja 1700-luvun alkupuoliskon Tornionlaaksosta. Tornio ja sen ympäristö saavuttivat sen ansiosta suurta mainetta eurooppalaisten oppineiden piireissä.

Kirjoittaja on Tornionlaakson museon amanuenssi.