Ruotsi oli 1600-luvun jälkipuoliskolla suurvalta. Sotia käytiin miltei yhtä mittaa, mutta ne pysyivät kaukana Torniosta, Suomen itärajalla sekä Tanskassa ja Keski-Euroopassa.
Suurvalta-asema joutui koetukselle vuonna 1700 alkaneessa suuressa Pohjan sodassa: Ruotsi joutui sotimaan käytännössä kaikkia naapurimaitaan vastaan.
Sotatapahtumat sijoittuivat 1710-luvun puoliväliin saakka Puolan ja Ukrainan seuduille, mutta Torniossa syntyi sodan sytyttyä paniikki. Pelättiin, että venäläiset hyökkäisivät kaupunkiin samoja reittejä, joita pitkin venäläiset kauppamiehet olivat matkanneet Tornioon.
Porvariskaarti henkiin
Kaupungin asukkaista koostunut porvariskaarti herätettiin henkiin. Se piti ajoittain talonpoikaisen nostoväen kanssa vartiota Kaakamossa sijainneella lääninrajalla vakinaisen sotaväen taistellessa tuhansien kilometrien päässä.
Myös 13 venäläistä ja saksalaista sotavankia tuotiin kaupunkiin ja asukkaat saivat vastata heidän vartioimisestaan.
Suurempaa haittaa kuin vartiotehtävät aiheutti taloudellinen epävarmuus.
1600-luvun lopun lupaava nousukausi pysähtyi, kun sota häiritsi kaupankäyntiä. Sodan rahoittamiseksi kerätty verokuormakin nousi jatkuvasti.
