Kahden vuoden takainen Suomi 100 -juhla on jäänyt mieleeni lähtemättömästi. Niin on varmasti monen suomalaisen kohdalla, sillä vuosi sisälsi paljon erilaisia tapahtumia, joista monet olivat poikkeuksellisen koskettavia.
Itseäni kosketti eniten rovaniemeläisten yhteisöllisyys ja talkoohenkisyys itsenäisyyspäivän alla.
Rovaniemellähän kävi niin, että valtakunnallinen idea sankarihautojen kunniavartiosta uhkasi jäädä toteuttamatta, kunnes yksittäinen kaupunkilainen otti vartion järjestämisen asiakseen. Tämä tapahtui viime hetkellä, mutta silti vartioon ilmoittautui yli 750 vapaaehtoista miestä ja naista.
Satoja talkoolaisia osallistui myös sankarihaudoille laskettavien havuseppeleiden tekoon. Seppeletalkootkin lähtivät liikkeelle yksittäisten kaupunkilaisten aloitteesta ja lopulta ne olivat niin suosittuja, että seppeleitä syntyi yli tarpeen.
Itsenäisyyden juhlavuotta vietettiin Yhdessä!-teemalla. Talkoolaisten ja muiden vapaaehtoisten innokkuus osoitti, että teema oli oikeaan osunut.
Suomalaisilla oli tarve tehdä itsenäisyyden juhlaa yhdessä ja kokea sitä samaa me-henkeä, jota tarvittiin sekä sotien aikana että niiden jälkeen, kun maata alettiin jälleenrakentaa. Yhdessä tekemällä osoitettiin arvostusta niitä sukupolvia kohtaan, jotka aikoinaan joutuivat paljon isompien haasteiden eteen.
Yhteisyyttä koettiin myös varsinaisena itsenäisyyspäivänä, kun kunniavartio järjestäytyi Rovaniemen sankarihautausmaalle. Tunnelma oli käsinkosketeltavan liikuttunut ja useita sukupolvia yhdistävä. Tuntui kuin mukana olisivat olleet nekin nuoret miehet ja naiset, joiden muistoa tapahtumassa kunnioitettiin.
Itse olen ollut mukana järjestämässä yhtä itsenäisyyspäivän tapahtumaa jo kahdeksan vuoden ajan. Kyseessä on Lainaanranta laulaa isänmaalle -yhteislaulutuokio, jossa lauletaan yhdessä muutama laulu isänmaan kunniaksi. Tapahtumapaikkana ovat Valtakadun varsi ja taloyhtiömme piha.
Ensimmäisellä kerralla olimme valmistautuneet siihen, että paikalle tulee ehkä kourallinen väkeä. Hämmästyimme, kun laulamaan tulikin toista sataa ihmistä.
Vuosien aikana laulajien lukumäärä on kasvanut, ja huippu koettiin Suomen 100-vuotisjuhlassa. Silloin paikalle saapui satoja ihmisiä, ja tilaisuuden tunnelma kohosi riehakkaaksi.
Lyhyeen lauluhetkeen osallistuminen on helppoa, sillä se ei vaadi erityisiä järjestelyjä eikä hienoja vaatteita – tärkeintä on pukeutua lämpimästi. Haluan kuitenkin ajatella, että lauluhetken suosioon on myös syvällisempi syy: ihmisillä on tarve kokea jotain yhdessä muiden kanssa. Vasta yhteinen kokemus tekee juhlan.