Kolumni

Toi­mit­ta­jal­ta: Tark­kuut­ta vaativa yhtälö

Kirjoittaja on Uusi Rovaniemi -lehden toimittaja.
Kirjoittaja on Uusi Rovaniemi -lehden toimittaja.
Kuva: Jussi Leinonen

Rovaniemen teatteriravintolan toiminnasta on viime vuodet vastannut Cafe 21 oy. Viime perjantain Lapin Kansassa yrittäjä Juha Eskelinen kertoi, että Lapin alueteatteriyhdistys oli ilmoittanut yllättäen vuokrasopimuksen päättymisestä.

Yrittäjä oli pettynyt paitsi päätökseen myös ennen kaikkea tapaan, jolla asia oli hoidettu. Hänen mukaansa sopimuksen mahdollisesta päättymisestä ei kerrottu etukäteen, saati neuvoteltu tai kuultu yrittäjää.

Kun takana on tunnetusti ravintola-alalle raskas koronavuosi, olisi ajankohta tuskin voinut olla huonompi. Myös teatterin ja samalla ravintolan kävijämäärä on jäänyt murto-osaan normaalista. Nyt edessä on irtisanomisia.

Alueteatteriyhdistyksen toiminnanjohtaja Sari Alatalo sanoo samaisessa jutussa, että ravintolapalveluiden kehittämistä on suunniteltu kolmisen vuotta. Samalla Lappia-talon saavutettavuutta on tarkoitus laajentaa, eli oletettavasti laajentaa ravintolan aukioloaikoja.

”Totta kai yrittäjä hakee tulosta. Me emme hae sitä”, Alatalo muotoili jutussa.

Aihetta on kommentoitu poikkeuksellisen runsaasti niin Lapin Kansan verkkosivulla kuin sosiaalisessa mediassa. Myös Rovaniemen yrittäjät laati tuotteeltaan kannanoton tapauksesta. Teatterin toimintatavalle ei löydy ymmärtäjiä.

Uutisen synnyttämä vaikutelma kannattamattoman ravintolatoiminnan suunnittelemisesta verovaroin ei arvatenkaan kuntalaista ilahduttanut. Moni kommentoija ilmoittikin boikotoivansa vastedes niin tulevaa teatteriravintolaa kuin koko teatteria.

Rovaniemen yrittäjät mainitsee kannanotossaan, että tällaiset päätökset heikentävät Rovaniemen imagoa ja vähentävät yritysten halukkuutta investoida kaupunkiin.

Mainehaittaan tai boikotteihin tuskin olisi varaa Rovaniemen teatterillakaan.

"Konstikkaammaksi asetelma käy, kun pohditaan kaupungin kulttuuritalojen oheispalveluiden suhdetta muihin alan toimijoihin."

Taustalla voi toki nähdä kauniin tavoitteen. Lappia-talon ja koko Aalto-keskuksen kehittäminen vetovoimaiseksi ja eläväksi kokonaisuudeksi on tavoitteena oikea. Jos vaikkapa näytösten ulkopuolellakin palveleva kahvi- tai lounaspaikka saa hakeutumaan entistä useamman Lappia-taloon ja teatteriin, niin hyvä.

Viime syksynä Korundiin avattu uusi ravintola on herättänyt kulttuuritalon hiljaisen kahvilatilan onnistuneesti eloon, ainakin lounasaikaan. Ravintolan toiminnasta vastaa Arktikum-palvelu oy. Myös tilanvuokraus- ja museokauppatoimintaa tekevän yhtiön omistavat Rovaniemen kaupunki, Lapin yliopisto ja Arktikumin taustalla oleva julkisomisteinen kiinteistöyhtiö.

Museokauppojen anti paikallisine design-, ja käsityötuotteineen rikastuttaa kaupungin tarjontaa niin paikallisen kuin matkailijan näkökulmasta ja lisää markkinoita tuotteiden tekijöille.

Konstikkaammaksi asetelma käy, kun pohditaan kaupungin kulttuuritalojen oheispalveluiden suhdetta muihin alan toimijoihin.

Parhaimmillaan ne voivat varmastikin tukea toisiaan. Mutta jos voiton tuottaminen on toissijaista, voiko vaarana olla elintilan vieminen muilta, alalla toimivilta paikallisilta yrityksiltä.