Maito tuli vuohista, jotka asuivat kotipihan navetassa. Maidosta syntyi tuorejuustoa ja jugurttia. Toisinaan osa vuohista lähti teuraaksi ja vähän ajan päästä pakaste täyttyi lihapaloista. Munia löytyi oman pihan kanalasta ja perunoita puolen kilometrin päästä, kunnes viljelijä-ukki eläköityi. Kurkut ja tomaatit kulkivat kesäisin pyöränsangassa kotiin kylän kasvihuoneelta. Kesäisin syötiin paljon vihanneksia ja syksyisin marjoja, koska sai kotimaista.
Kasvoin pienellä maatilalla. Moni elintarvike tuli kotipihasta tai lähialueelta ja vanhemmat kiinnittivät rutkasti huomiota ruuan alkuperään. Teininä koko touhu tietenkin ärsytti ja hävettikin, mutta takaraivoon iskostui vahva tietoisuus ruokavalintojen vaikutuksista niin ympäristöön kuin lähialueen asukkaisiinkin.
Koulut saivat viime viikolla uudet ruokasuositukset . Niissä painottuu paitsi paljon julkisuudessa puhuttanut kasvisruoka myös kestävä kehitys. Oppilaiden pitäisi perusopetuksen aikana harjaantua kestävän kehityksen mukaisiin valintoihin ja tapoihin. Samalla suositus painottaa kouluruokailua oppimishetkenä.
Kuulostaa lupaavalta. Mikä olisikaan parempi hetki juurruttaa ymmärrys ruokavalintojen vaikutuksista kymmenen-kahdenkymmenen vuoden kuluttua perheidensä ruokia ostelevien ihmisten alitajuntoihin!
Kestävän kehityksen tulee suosituksen mukaan näkyä myös koulujen keittiöiden ruokavalinnoissa. Julkinen ruokapalvelu voi tukea lähialueen ruokatuotantoa ja luoda työllisyyttä, todetaan jo johdannossa. Samalla suosituksen mukaisen, kasvispainotteisen ruokavalion pitäisi vähentää ruuan ympäristökuormitusta. Lähi- ja luomuruuan osuutta tulee valtioneuvoston periaatepäätösten mukaisesti lisätä.
Lähiruuan suosiminen kunnan ruokahankinnoissa on mahdollista. Sodankylän keskuskeittiö on kasvattanut sen osuutta ruokapalveluissaan systemaattisesti vuodesta 2014 ja palkittu työstä ainakin kolmeen otteeseen. Jos muutkin Lapin kunnat tarttuisivat toimeen, voisivat seuraukset olla mittavat.
Paikallisen tuotannon kasvattaminen loisi työpaikkoja, vähentäisi maakunnasta pois virtaavan rahan määrää ja pienentäisi elintarviketuotannon hiilijalanjälkeä. Näin toteaa Luonnonvarakeskuksen tutkija Rauno Kuha vuonna 2015 julkaistussa raportissaan . Sen mukaan Lapissa kulutetaan vuosittain jalostusarvoltaan noin 57 miljoonan euron arvosta elintarvikkeita, jotka voitaisiin tuottaa pohjoisessa. Tuolloin tuotanto vastasi noin 10 miljoonaa euroa.
Kaupunki haastoi viime viikolla asukkaat ilmastolupausten tekoon . Kaupunkikin voisi ryhtyä paitsi ilmastotalkoisiin myös työpaikkatalkoisiin kasvattamalla lähiruuan käyttöä kouluissa ja muissa julkisissa laitoksissa. Samalla tulevaisuuden ruokaostosten tekijät oppisivat käytännössä lähiruuan merkityksestä.