Kolumni

Toimittajalta: Rovaniemen kaupungin arvo nousi 100 miljoonaa euroa kymmenessä vuodessa

Tiia Haapakangas on Uuden Rovaniemen toimittaja.
Tiia Haapakangas on Uuden Rovaniemen toimittaja.
Kuva: Anssi Jokiranta

Kymmenien miljoonien eurojen kylmä syysviima puhaltaa taas Rovaniemellä, kun kaupunki laatii ensi vuoden budjettia. Ikäviä päätöksiä tulee, meille luvataan.

Näin on ollut joka vuosi. Pari vuotta sitten kaupunginvaltuusto päätti tarttua toimeen ja aloitti suurien sanojen säestämänä 50 miljoonan euron säästöohjelman. Virkamiehet ja luottamushenkilöistä koostuvat lautakunnat tekivät työtä käskettyä ja kirjasivat muutamassa kuukaudessa pitkän listan toimenpiteitä, joista saataisiin säästöjä tai lisää tuloja kaupungille. Viiteenkymmeneen miljoonaan euroon ei päästy, mutta suunta oli sinne päin.

Valtuusto sai listan ja pöyristyi: Tämähän on pelkkä leikkauslista!

Niinpä joukkoja paimennettiin isoihin rakenteellisiin uudistuksiin. Niitäkin tehtiin. Lautakuntajärjestelmä uusittiin, samoin johtajanvirat. Säästöt jäivät hämäriksi.

Kaupunginhallitus linjasi viime viikolla, että vuoden 2021 määrärahakehys on 392,10 miljoonaa euroa. Sen verran siis varataan rahaa kaupungin palveluihin ja hallintoon. Jos tuo ensi vuoden budjetti pitää, alijäämää jää yli seitsemän miljoonaa euroa.

Kaupungin taloutta on yritetty puristaa pienempään muottiin jo vuosikausia. Helmikuussa 2019 kaupunginhallitus päätti, että kolmeksi vuodeksi budjetti jäädytetään 375 miljoonaan euroon. Suunnitelma ei pitänyt alkuunkaan. Jo vuoden 2020 talousarvion loppusumma oli kymmenen miljoonaa euroa suurempi.

Tässä vaiheessa vuotta tiedämme, että sekään ei riitä – eikä kaikkea voi laittaa koronan syyksi.

Kaupungin taloutta voisi alkaa kutsua jo Rovaniemen ihmeeksi. Kaikkea kunniaa siitä ei voi antaa erikoissairaanhoidolle, vaikka se iso rahasyöppö onkin.

Kymmenen vuotta sitten kaupungin vuosibudjetti oli noin 280 miljoonaa euroa. Vanhat alijäämät oli juuri katettu. Uutisissa taivasteltiin, että budjetti saattaa ylittyä viidellä miljoonalla.

Edessä olivat valoisat vuodet. Matkailijamäärät kasvoivat, samoin väestö. Huoltosuhde eli työikäisen väestön määrä suhteessa muihin on valtakunnallisesti verrattuna aivan hyvä. Elinkeinoelämä on kehittynyt hurjasti, korkeakoulukonserni vahvistunut ja uusia asuntoja on rakennettu vaikka kuinka paljon. Tehtaan lopettamiseen verrattavia takaiskuja ei ole ollut.

Nyt vuoden menot lähenevät 400 miljoonaa euroa. Budjettiylitysten uutiskynnyskin on paljon korkeammalla.

Kaupunki on kehittynyt ja monipuolistunut, mutta enpä olisi arvannut, että elän nyt yli sata miljoonaa euroa arvokkaammassa kaupungissa kuin kymmenen vuotta sitten.

Arvokkaana se säilyykin, sillä ennusteen mukaan kylmä syysviima väistyy ja tilalle tulee kuntavaalien leppeä kevättuuli.

Ennusteen mukaan kylmä syysviima väistyy ja tilalle tulee kuntavaalien leppeä kevättuuli.