Pian kylmenee: Lapissa voi olla ensi vii­kol­la pa­rin­kym­me­nen­kin asteen yö­pak­ka­sia

kolumni: Miksi työ ei löydä te­ki­jää, eikä tekijä työtä?

Kolumni

Toi­mit­ta­jal­ta: Näin Ro­va­nie­men­kin koirat voi­si­vat hyötyä par­ja­tus­ta koi­ra­re­kis­te­ris­tä – nyt niiden määrää ei tiedä kukaan

Kirjoittaja on toimittaja Uusi Rovaniemi -lehdessä.
Kirjoittaja on toimittaja Uusi Rovaniemi -lehdessä.
Kuva: Anssi Jokiranta

Rovaniemellä tassuttelee, nelistää, jolkottaa, kipittää, tallustaa ja pyyhältää tuhansia koiria. Ruokaviraston ylläpitämän koirarekisterin mukaan kaupungissamme on lähes neljätuhatta koiraa, mutta oletettavasti määrä on kaksinkertainen ellei jopa suurempi. Ruokaviraston arvion mukaan vasta noin puolet Suomen koirista on ilmoitettu koirarekisteriin.

Lue lisää
Rovaniemi on koirien kaupunki, jossa suositaan monirotuisuutta – uudesta rekisteristä kuitenkin uupuu jopa puolet koirista

Viime vuodesta lähtien jokainen Suomessa asuva koira on pitänyt ilmoittaa viralliseen rekisteriin. Kaikkia se ei ole kiinnostanut. Kukapa sitä valvoo, onko minun sesselläni mikrosirua ja nimeä rekisterissä vaiko ei?

Jotkut vastustavat rekisteriä myös periaatesyistä. Viranomaisen rekisteri on nimittäin kaukana Kennelliiton jalostustietojärjestelmästä, josta löytää yksittäisen koiran tiedot ja rotujen terveys- ja jalostusdatan laajasti. Perinpohjaisesti ja vaivalla kerrytettyä rekisteriä ei kuitenkaan voitu siirtää suoraan Ruokavirastolle, sillä EU:n tietosuoja-asetus esti tämän.

Koirarekisterin oma tietosuoja on herättänyt epäilyksiä, kun ihmiset ovat voineet ilmoittaa koirilleen ties mitä tietoja. Mediasta on saanut lukea, kuinka joku ilmoitti ystävänsä rekisteriin ja toinen kertoi koiran sirun asentajaksi Jeesuksen. Älynväläys osoittaa tahallisesti rekisterissä olevia aukkoja on kuitenkin lain silmissä rekisterimerkintärikos, jonka perään Ruokavirasto pääsee helposti, sillä koirarekisteriin kirjaudutaan aina vahvan tunnistautumisen kautta.

Kritiikkiä on saanut myös kymmenen euron rekisteröintihinta, jota on pidetty rahastuksena.

Tartuntaketjun jäljitys alkaa käydä vaikeaksi, jos vain puolet saman alueen koirista on viranomaisten tiedossa.

Koirarekisterin saama kritiikki ja epäilykset eivät ole tuulesta temmattuja, mutta lopulta sen tarkoitusperät ovat hyvät. Lain velvoittama mikrosirutus ja rekisteröinti yrittävät suitsia pentutehtailua ja laitonta koirien maahantuontia. Kun kukaan ei hanki koiraa, jolla ei ole sirua tai merkintää rekisterissä, laittomuudet vähenevät. Rekisteri auttaa myös löytökoiria palaamaan takaisin kotiinsa.

Maatilalla kasvaneena koen, että oman koiran rekisteröinti on yhtä tärkeää kuin kotieläinten rekisteröinti. Mitä jos koirien keskuudessa alkaa levitä jokin vaarallinen kulkutauti? Tartuntaketjun jäljitys alkaa käydä vaikeaksi, jos vain puolet saman alueen koirista on viranomaisten tiedossa.

Paikallisia hyödyttäisi se, kun koirien määrä selkenisi. Mitä suurempi osa rovaniemeläisistä koirista on rekisterissä, sitä vahvemman viestin se antaa päättäjille esimerkiksi koira-aitausten, koirankakkapussiautomaattien ja roskisten tarpeesta.

Koiranomistajia on rovaniemeläisistä niin iso joukko, että sen luulisi jo päättäjiä kiinnostavan. Siksikin tarkka tieto heidän määrästään edistäisi koirien oloja kaupungissamme.

Toivottavasti nautit tästä kolumnista

Lapin Kansan tilauksella pääset lukemaan kaikki tuoreimmat ja kiinnostavimmat sisällöt heti.