Muistelen toisinaan aikaa ennen koronaa. Eräänä päivänä päädyin arvuuttelemaan, mikä oli Lapin matkailun viimeisin kriisi ennen kuin virus lähti temmeltämään ympäri maailmaa.
Elettiin nousukasta marraskuuta vuonna 2018. Pakkanen oli tullut Lappiin myöhässä eikä lunta ollut satanut. Maa oli musta, ja niin oli myös Lappiin lentäneiden englantilaisten joulumieli.
Näin vähälumista alkutalvea ei ollut Lapissa nähty 60 vuoteen.
Eipä aikaakaan, kun brittien sensaatiolehdistö risti kalsean Lapin craplandiksi. Kakkamaa, roskamaa, paskamaa, ilmiötä meilläpäin suomennettiin.
Crapland oli isku Lapin matkailumaineeseen, mutta sillä oli myös todellisia vaikutuksia, kun kohun myötä osa brittimatkailijoista perui lentonsa Lappiin.
Matkailuyritykset kiirehtivätkin kehittelemään turisteille vähälumisia aktiviteettipaketteja: kiinnostaisiko vaellusretki lumettomaan metsään tai pulahdus avannottomaan jokeen? Revontulet näkyvät ilman luntakin!
Tragikoomisen crapland-kohun todelliset vaikutukset jäivät lieviksi, mutta piikkinä lihassa se tuntui vielä vuoden päästäkin. Marraskuussa 2019 huokaisimme yhdessä helpotuksesta, kun Lappiin tupsahtikin ajankohtaan nähden poikkeuksellisen paljon lunta. Eipähän tullut enää toista craplandia, ja matkailun rattaat lähtivät rullaamaan ennennäkemättömällä vimmalla.
Kun lentoyhtiö Thomas Cookin konkurssikin aiheutti vain vähän harmia, vaikutti siltä, ettei nousukiitoa pysäyttäisi enää mikään.
Craplandista on tultu pitkä matka. Aikana ennen koronaa Lapin matkailun suurin huoli oli se, ehtiikö lumi tulla maahan ennen ensimmäisiä turistiryhmiä. Nytpä taivaalta ei kytätäkään tippuvaa lunta, vaan sieltä laskeutuvia tilauslentoja.
Ammattitaitoiset matkailuyritykset ovat osanneet varautua lumettomiin sesonginalkuihin ja lukuisiin muihin riskitekijöihin. Tuskin kukaan osasi kuitenkaan varautua siihen totaaliseen sulkuun, jonka korona sai maailmassa aikaan.
Vaikka crapland kaikkine käänteineen tuntuu nyt hupaisalta, ilkkumisen aihetta ei silti ole. Matkailualaa voi odottaa 90-luvun lamaakin pahempi taloustilanne, ja TE-keskuksissa varaudutaan työttömien sumaan.
Toivon kipinä sammui viimeistään, kun hallitus ilmoitti ratkaisuistaan matkailun helpottamiseksi. Alan toimijoiden mukaan "helpotukset" tulevat kuitenkin vain mutkistamaan asioita entisestään. Vaatimukset matkailijaa kohtaan ovat niin tiukat, että kynnys lähteä Lappiin voi nousta liian korkeaksi.
Päätökset eivät ole helppoja, kun vaakakupissa punnitaan kokonaisen elinkeinon pelastaminen ja viruksen leviämisen estäminen. Molempia ei nykyisillä keinoilla pystytä saavuttamaan.
Nyt voisi vain toivoa, että crapland olisi murheistamme suurin.
Kirjoittaja on Uuden Rovaniemen toimittaja.