Kolumni

Toimittajalta: Maskeja käytetään aivan miten sattuu ja siihen on syynsä – Nyt tarvittaisiinkin tehokkaita ohjeita

Tiia Haapakangas on Uuden Rovaniemen toimittaja.
Tiia Haapakangas on Uuden Rovaniemen toimittaja.
Kuva: Anssi Jokiranta

Olen asioinut tänä kesänä ainakin seitsemän kertaa sellaisessa paikassa, jossa on ollut maskipakko. Yhtä monta kertaa olen huomannut, että maskin oikeanlainen käyttö on aloittelijalle todella vaikeaa.

Opin kyllä perusasiat jo keväällä: maskiin kosketaan vain puhtain käsin, se asetellaan kunnolla suun ja nenän päälle eikä sitä siirrellä ylös-alas kesken kaiken. Pitkään sairaalabakteerioloissa työskennellyt äitini on huolehtinut lisäopin antamisesta, ja mielestäni ymmärrän kohtalaisesti sairaalaslangin sanan kontaminaatio (saastuminen).

Silti olin täysin hukassa, kun hoivakodin työntekijä ojensi meille ulkovierailijoille maskinipun tarjottimella.

Otin käteeni yhden, mutta hetkinen, kumpi näistä onkaan ulkopuoli? Mihin kohtaan maskia voin koskea, että saan sen levitettyä? Entä levitetäänkö se nyt heti vai kasvoilla?

Hoitaja oli mennyt jo ajat sitten sisälle hakemaan isomummoa. Mielessäni lohduttivat erään koulutetun hoitajan sanat: vie aikaa oppia pois automaattisista toiminnoista kuten kasvojen koskettelusta.

Perhepalvelukeskuksessa oli toisenlaisia maskeja. Niissä ei ollut oikeiden sairaalamaskien raikkautta eikä nenärautalankaa helpottamassa istuvuutta. Lisäksi ne piti sitoa pään ympärille kuin mitkäkin narubikinit.

Sulloin nyörit osaksi poninhäntääni, jotta suoja pysyisi liukkaiden hiusteni päällä. Levittämisen jälkeen kasvoillani tuntui olevan kompostiastiassa kuivunut suodatinpussi. En uskaltanut katsoa peiliin – päätin, että tämä tilanne ei ole minun vikani.

Vastaanottohuoneessa työntekijä totesi, että no niin, olette jollakin tavalla saaneet nuo päällenne, hyvä.

Keskussairaalan odotustilassa minulla oli viimein maskirauha. Pääsin pesemään ja desinfioimaan käsiäni vapaasti ja oli aikaa harjoitella suojan laittoa. Lopulta totesinkin, että kunnolla puettu laadukas maski on alkuahdistuksen jälkeen aivan kelpo kampe – toki kaikilla maskin käyttö ei onnistu sittenkään.

Yhtä kuitenkin jään kaipaamaan: parempia ohjeita.

On paljon vaadittu, että oikeaa aulaa tai ilmoittautumisautomaattia etsivä pysähtyisi lukemaan seinällä olevan huomaamattoman ohjelapun.

Ohjeissa pitäisi huomioida ihmisten luontainen tapa toimia. Sairaalassa se tarkoittaa, että vilkuillaan vuoroin kelloa, vuoronumerotaulua, ilmoittautumislappua ja ajanvarauskirjettä. Maski napataan siinä ohimennen, kun huomataan niitäkin olevan tarjolla.

Niinpä silmäni näkivät monta väärin puettua maskia ja monet kasvojen koskettelut suojahanskoilla. Tällaisten virheiden raportointi tuntuu kurjalta, mutta ikävältä tuntuu myös se, että jos täällä velloisi koronatauti, maskien heikko käyttötaito olisi valtava riski.

Siksi olisi kiireesti panostettava kampanjointiin maskien oikeaoppisesta käytöstä. Meillä on onneksi vielä aikaa.

"On paljon vaadittu, että oikeaa aulaa tai ilmoittautumisautomaattia etsivä pysähtyisi lukemaan seinällä olevan huomaamattoman ohjelapun."