Lapin yliopisto on saanut tällä viikolla kielteistä julkisuutta, kun Helsingin Sanomat ja Suomen Kuvalehti ovat uutisoineet tasa-arvovaltuutetun lausunnosta, joka koskee yliopiston viime syksyistä vararehtorin valintaa.
Yliopiston hallitus valitsi vararehtoriksi mieshakijan, jonka akateemiset ansiot olivat tasa-arvovaltuutettu Jukka Maarianvaaran mukaan vähäisemmät kuin kolmen tehtävää hakeneen naisprofessorin. Näin on Maarianvaaran mukaan syntynyt syrjintäolettama.
Lausunto ei siis suoraan väitä, että Lapin yliopisto olisi rikkonut tasa-arvolakia. Yliopistolla olisi kuitenkin todistustaakka näyttää, ettei syrjintää ole tapahtunut, jos valinnasta nostettaisiin kanne käräjäoikeudessa.
Lapin yliopiston johto on kieltänyt syrjinnän. Vastineessaan tasa-arvovaltuutetulle yliopisto painottaa, että vararehtorin tehtävään ei valita pelkästään tieteellisten ansioiden perusteella. Tällä kertaa valinnassa korostettiin soveltuvuutta.
Rehtori Antti Syväjärvi huomauttaa Suomen Kuvalehden haastattelussa, että vararehtorin rekrytoinnissa on menetelty täysin yliopiston johtosäännön mukaan.
Niin varmasti onkin. Eri asia kuitenkin on, miltä rekrytointi näyttää tasa-arvon ja avoimuuden näkökulmasta.
Merkitystä on myös sillä, miten hakijat ovat prosessin kokeneet. Jotain on mennyt pieleen, jos hakijat ovat kokeneet valinnan tapahtuneen kriteerein, joita ei ole kerrottu etukäteen eikä perusteltu riittävästi jälkikäteen.
Pieleen on mennyt lehtitietojen perusteella ainakin se, ettei yliopisto tehnyt hakijoista kirjallista ja julkista ansiovertailua ennen valintaa. Tasa-arvolaki edellyttää vertailun tekemistä, jos paikkaa hakee eri sukupuolten edustajia. Vertailun ei tarvitse olla kirjallinen, mutta sitä suositellaan.
Lapin yliopiston hallituksen puheenjohtaja Hannele Niemi sanoo Suomen Kuvalehdelle, että vertailu tapahtui hallituksessa dokumenttien perusteella suullisesti. Niemi sentään myöntää, että tässä on hallituksella opittavaa.
Yliopisto teki selvityksen ansiovertailusta vasta valinnan jälkeen hakijoiden pyynnöstä. Selvityksen mukaan yliopisto mittasi rekrytoinnissa hakijan soveltuvuutta osaksi tiimiä eikä yksityiskohtaisia hakukriteereitä voitu sen takia asettaa etukäteen. Tasa-arvovaltuutetun mukaan tämä on vaarantanut haun objektiivisuuden.
Tasa-arvovaltuutetun lausunnon perusteella näyttää selvältä, ettei vararehtorin rekrytointiprosessi ollut niin läpinäkyvä kuin sen olisi pitänyt olla. Tämän vuoksi prosessia on mahdollista tulkita niin, ettei hakijoita kohdeltu siinä tasavertaisesti.
Kun Antti Syväjärvi on kommentoinut prosessia medioille, hän ei ole varsinaisesti parantanut yliopistonsa mainetta. Syväjärven mielestä jupakassa kun on kyse vain muiden hakijoiden harmituksesta.
Edustaako Syväjärven lausunto juuri sitä äijäkulttuuria, josta Lapin yliopistoa on syytetty?