Lohiasetuksen tehtävä oli porrastaa Itämeren pohjoisosan, Selkä- ja Perämerellä lohen kevätkalastus niin, ettei pyyntiä avata ennen kuin vähintään puolet pohjoisiin jokiin nousevista lohiparvista on ohittanut kulloisenkin osa-alueen leveyspiirit –Perämeren pohjukan pohjoispuolella vasta 1. heinäkuuta.
Tämä toimi. Pian nousi kaplakka siitä, että ”muillakin on oikeus hyödyntää Tornionjoen suurvesistön lisääntynyttä lohikantaa kuin jokivartisilla”. Niinpä 2004–2007 toteutettiin varhennettu lohen kevätvaelluspyynti "valikoivan" kalastuksen mallilla. Siitä oli huonot kokemukset.
Paineen alla 2017 lohien kevätrauhoitus korvattiin asteittain voimistuvalla, vaellusparviin kohdistuvalla rannikkopyynnillä. Ministeriöllä oli selkänojana Luken selvitys siitä, ettei varhennettu kalastus heikennä Tornionjoen suurvesistön vaelluskalakantoja. Siitä lähtien ovat virkamiehet yrittäneet vakuutella, ettei varhennetun pyynnin aikainen kalastuskuolevuus ole merkittävä kokonaiskannasta. Teoriassa se voi olla noin 6 000 isoa lohta, käytännössä paljon enemmän.
Itämeren hallikanta on lisääntynyt räjähdysmäisesti jo 40 vuotta. 2021 niitä oli noin 42 000, Suomen merialueella yli 18 000. Yksi halli tappaa vuodessa 3 000 kiloa kalaa ja syö siitä 2 000 – pääasiassa lohta, siikaa ja meritaimenia.
Muonionjoen kalastusalueella olemme kehottaneet 1980-luvulta lähtien ministeriöitä vähentämään hyljekantaa, mutta mitään ei ole tapahtunut. Luken tutkijat eivät ilmeisesti usko alan tutkimuksia?
Merimetsojen osuus smolttiparvien tuhoutumisessa kiistetään luonnonsuojelusyistä. Metsopareja on Itämerellä yli 200 000. Lintu syö pelkästään kalaa, keskimäärin puoli kiloa/päivä. Milloin tutkijat ja MMM tunnustavat tämän?
Silakan puuttuminen Selkämerellä on ratkaiseva tekijä smolttien selviytymiselle Itämeren syönnösalueille. Onko järkeä siivilöidä meri ravintokalasta niin tyhjäksi, että arvolajien olemassaolo vaarantuu?
Jo 1980-luvulla kuultiin vaatimuksia Tornion-Muonionjoen vesistön kalastuksen täysrauhoittamisesta lohikantojen pelastamiseksi. Torjuimme haihattelut todeten, ettei suurvesistöä voi pyhittää meripyynnin takuualueeksi. Jokivartisilla on oikeus kalaan ja kalastamiseen, ja lohella oikeus nousta jokiin.
Tutkimuslaitoksen ja Ely:n ”jättäkää lohi rauhaan ja pyytäkää haukia”-ukaasit kuulostavat kummallisilta. Se ei pelasta mitään. Pitää pureutua juurisyihin, jotka aiheuttavat lohikantojen aallonpohjat.