Irtisanomisten vaara: Laphan hen­ki­lös­töä kos­ke­vat yt-neu­vot­te­lut alkavat tors­tai­na

Mainos: Jakajaksi Kaleva Mediaan - tutustu ja hae tästä

Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Ter­veys­ve­rol­la kan­san­ter­veyt­tä ja ve­ro­tu­lo­ja

Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) etsii kuumeisesti sopeutustoimia kevään kehysriiheen. Yhtenä keinona on esitetty ruuan arvonlisäveron korottamista.

Parempi tapa, joka toisi valtiolle lyhyellä aikavälillä merkittäviä verotuloja, mutta ruuan alv:n korotuksesta poiketen pitkällä aikavälillä myös vahvistaisi kansanterveyttä ja sitä kautta hillitsisi sote-kustannusten painetta, on terveysperusteinen valmistevero – ensivaiheessa esimerkiksi sokerivero.

Ruuan arvonlisävero on ”tasavero”, joka kohtelee kaikkia tuotteita samalla tavalla. Olennaista terveysperusteisessa verotuksessa on porrastus – mitä enemmän esimerkiksi sokeria tuote sisältää, sitä kovemmin sitä verotettaisiin.

Tällä on kaksi kannustinvaikutusta. Ensiksikin, teollisuuden kannattaa valmistaa vähemmän sokeria sisältäviä tuotteita. Toiseksi, vähemmän sokeria sisältävät tuotteet olisivat edullisempia ja siten houkuttelevampia kuluttajalle.

Vero kohdistuisi vain epäterveellisiin tuotteisiin ja siten luotaisiin selkeä hintaero terveellisempien vaihtoehtojen hyväksi.

Suomen sosiaali ja terveys ry (SOSTE) on arvioinut, että terveysperusteisella verolla voitaisiin hyvin saada kasaan 500 miljoonaa euroa. Suorien verotulojen lisäksi edistäisimme kansanterveyttä.

Tuoreen kyselyn mukaan enemmistö suomalaisista kannattaa sokeriveroa (Verian, 2024). Tiedon luulisi helpottavan ja vauhdittavan päätöksentekoa.

Ulla Kiuruyhteiskuntasuhdepäällikkö, Suomen sosiaali ja terveys ry