Terveys ja luonne edellä – tor­nio­lai­sel­le Minna Piet­sa­lol­le koiran näyt­te­ly­kel­poi­nen ul­ko­nä­kö ei ole prio­ri­teet­ti­lis­tan kär­jes­sä

Minna Pietsalo on kouluttanut koiria 9-vuotiaasta saakka.
Minna Pietsalo on kouluttanut koiria 9-vuotiaasta saakka.
Kuva: Taina Nuutinen-Kallio

Tornion Puuluodossa asuva Minna Pietsalo on koirakennelinomistaja jo kolmannessa polvessa.

Hänen isoisänsä ja isänsä Esko ja Kyösti Isonikkilä perustivat Nuuskakairan kennelin 38 vuotta sitten, vuotta ennen kuin Minna syntyi.

Aluksi kennelissä kasvatettiin ajokoiria. Myöhemmin Minnan äiti, Merja Isonikkilä alkoi kasvattaa skotlanninpaimenkoiria eli collieita ja nykyään kennel on keskittynyt vain niihin. Pietsalo omistaa kennelin yhdessä äitinsä kanssa.

– Ajokoirien kasvatus loppui siihen, kun syntyi pentue, jossa oli vain uroksia, Pietsalo muistelee.

Pietsalo on siis tavallaan kasvanut kennelissä, ja lapsena hänen kotitöihinsä kuuluikin paljon koiriin liittyviä tehtäviä. Perheen koiria on myös aina koulutettu ja niiden kanssa on käyty kilpailuissa. 9-vuotiaana Pietsalo alkoi äitinsä kanssa kouluttaa äidin ja tyttären kisakoiraa palveluskoirien viestikokeeseen.

Kisailua kesti aikansa. Kunnes tuli teinikapina.

– Koiran kouluttaminen ja kilpaileminen alkoi tympäistä. Aika pitkään minulla oli oma pieni seurakoira, jonka kanssa kävin vain lenkillä.

Colliet, niiden kouluttaminen ja kasvattaminen alkoivat aikuisiällä kiinnostaa uudestaan. Pietsalo innostui myös koirien kasvattamisesta, ja hän otti osavastuun kennelistä.

Minna Pietsalolle koiran näyttelykelpoinen ulkonäkö ei ole ykkösprioriteetti koiran jalostuksessa: terveys ja mukava luonne menevät aina edelle.
Minna Pietsalolle koiran näyttelykelpoinen ulkonäkö ei ole ykkösprioriteetti koiran jalostuksessa: terveys ja mukava luonne menevät aina edelle.
Kuva: Taina Nuutinen-Kallio

Koirien jalostamisesta on puhuttu paljon julkisuudessa, kun muun muassa lyhytkuonoisten rotujen terveysvaikeudet ovat olleet tiedotusvälineissä esillä. Kenneltoiminta on jalostustyötä: kennelin omistaja valitsee yksilöt, jotka pentuja tekevät. Omistajalla on suuri vastuu.

Pietsalon kennelin jalostuskriteereissä koiran näyttelykelpoinen ulkonäkö ei ole tärkein. Esimerkiksi korvien asento ei ole kriteeri numero yksi.

– Kriteerimme ovat käyttöpuolella, vaikkei tässä rodussa ole erikseen näyttely- tai käyttöpuolen linjoja. Eli meidän kennelimme jalostusvalinnoissa vaakakupissa painavat eniten koiran päänsisäiset asiat. Esimerkiksi se, miten koirat suhtautuvat lapsiin, on hyvä mittari. Jos koira pärjää hyvin lapsiperhearjessa, on se pääkopaltaan sellainen, jollaista meidän kennelissämme arvostetaan.

Pietsalo sanoo kuitenkin ymmärtävänsä myös lyttykuonoisten koirien kasvattajia, vaikka koirien todetut terveysvaikeudet surettavat.

– Monella niistä on todella kultaiset luonteet. On suru sanoa, että vaikka sinun koirasi on mahtava luonne, se on peloton ja ystävällinen, niin älä käytä sitä kuonon vuoksi jalostukseen, Pietsalo pohtii.


Koirien jalostustyö on muuttunut niiden vuosien aikana, kun Nuuskakairan kennel on ollut olemassa.

Hyvän jalostusyksilön löytäminen on nykyään helpompaa, koska koirien rekisteritiedot ja sukutaulukot löytyvät netistä helposti.

– Koiranetin kautta pääsen katsomaan terveystilastoja. Näyttelytilastot eivät meidän valinnoissamme paina, mutta rekistereistä pääsee katsomaan myös luonnetestien tuloksia. Suosittelen luonnetestejä, koska niihin voi viedä tavallisen kotikoirankin.

Pietsalon mukaan koirien terveydestä ollaan tietoisempia ja koirien luustoa kuvataan laajasti.

– Collieiden rotujärjestö ei vaadi selän kuvauttamista, mutta on se silti yleistynyt.

Työssään eläinkaupan myyjänä Pietsalo on huomannut, että allergiat ovat lisääntyneet myös koirien keskuudessa. Koirat voivat olla ruoka-aineiden lisäksi allergisia vaikkapa huonepölylle.

– Allergiat olisi hyvä ottaa huomioon jalostusvalintoja tehtäessä, varsinkin jos rodusta löytyy liuta terveitäkin.


Pietsalolla on itsellään tuskallinen kokemus pieleen menneestä jalostuksesta. Pentueen emä ja isä vaikuttivat hyvältä yhdistelmältä, mutta seitsemän koiran pentueesta vai kaksi jäi henkiin: uros ja narttu. Molemmat löysivät hyvät kodit, ja narttupentu myytiin vähän viallisena puoleen hintaan. Pietsalo halusi antaa pennulle mahdollisuuden, vaikka sen sydämestä löytyi sivuääni. Myöhemmin koira alkoi sairastella.

– Sitä yritettiin hoitaa ja omistajilla kului hoitokuluihin todella paljon rahaa. Omistajat yrittivät kaikkensa, mutta lopulta koira piti lopettaa: sen vastustuskyky oli niin huono. Annoin omistajille ilmaiseksi pennun seuraavasta pentueesta ja he saivatkin hyvän koiran. Koin, että minulla oli vastuu myymästäni viallisesta pennusta.

Top 10

Koirarodut Lapissa 2019

1. Jämtlanninpystykorva

2. Karjalankarhukoira

3. Suomenlapinkoira

4. Suomenpystykorva

5. Suomenajokoira

6. Harmaa norjanhirvikoira

7. Siperianhusky

8. Labradorinnoutaja

9. Itäsiperianlaika

10. Pohjanpystykorva

Lähde: Suomen kennelliitto

Pietsalo huolestui koronapennuista

Viime jouluna Pietsalojen olohuoneessa oli säpinää, kun kenneliin syntyi peräti yhdeksän pentua.

– Kesäpennut ovat helpompia, kun ne voivat olla ulkonakin välillä.

Pietsalo aloittaa koirien kouluttamisen jo ihan pennusta.

– Meillä on hyvät puitteet kasvattaa koiria, koska meillä on lapsia ja kissa. Pennut tottuvat ääniin ja monenlaiseen käsittelyyn.

Pietsalo tykkää haastaa itseään ja kouluttaa pentujaan.

–Opetin viime pentueen odottamaan hiljaa vuoroaan. Käytin tähän parviälyä: palkitsin jauhelihalla hiljaisia pentuja. Kymmenen minuutin päästä koko lauma oli hiljainen. Nostin panoksia ja päätin opettaa ne istumaan. Yksi toisensa jälkeen, peput laskeutuivat maahan, josta palkitsin niitä. Kohta minulla oli portin takana yhdeksän hiljaa istuvaa pentua.

Pietsalolle pentujen kouluttaminen on sydämen asia. Hän seurasi huolestuneena uutisointia siitä, kuinka paljon koronakeväänä oli hankittu koiranpentuja. Hän perusti yrityksen, joka järjestää kursseja koiranomistajille.

– Pyrin tarjoamaan uusille pennunomistajille hyvän pohjan pennun koulutukselle.