Viime kesänä Suomi teki uuden hellepäivien ennätyksen: päiviä, jolloin korkein lämpötila kohosi yli 25 asteen, oli 71. Kuluvana vuonna viileän kesäkuun ja heinäkuun alun jälkeen helleputki alkoi heinäkuun 10. päivän jälkeen, ja päivälämpötila pysytteli +26–+30 asteessa elokuuhun asti. Ylin lämpötila kohosi +30 asteeseen tai sen yli peräti 22 peräkkäisenä päivänä.
Pitäisikö Suomenkin muuttaa helleraja eurooppalaisittain +30 asteeseen? Hellejakson pituus ylitti kaksinkertaisesti edellisen, vuoden 1972 kuumuuden. Ajoittain myös Lappi oli Suomen kuumin paikka, eikä matkailun uudeksi vetonaulaksi ajateltu coolcation eli cool vacation oikein vakuuttanut, koska Kemijoen rannatkin tuntuivat turistien mielestä Rivieralta.
Viileää säätä pitäisikin markkinoida turistien sijaan etenkin suomalaisille, sillä tutkitusti säähän liittyvä kuolleisuus on pohjoismaalaisen kohdalla pienin noin +15 asteessa. Kun viileä pohjoistuuli puhaltaa ja pitkähihaista hakee ylleen, menee meillä suomalaisilla hyvin. Sitä kylmemmissä ja etenkin lämpimämmissä oloissa alkaa säästä johtuva kuolleisuus lisääntyä!
Erityisesti kuuma ja kostea ilma rasittaa sydäntä ja saunamaisissa oloissa jäljellä oleva elinaika lasketaan enää tunneissa. Eteläisillä leveysasteilla asuvat ihmiset ovat sopeutuneet lämpimiin oloihin – britti voi parhaiten noin +20 asteessa ja kreikkalainen on kuin kotonaan +25 asteessa.
Turkissa mitattiin 25.7. maan ja ehkä koko Euroopan uusi lämpöennätys, saunamainen +50,5 astetta. Suomen ennätys on 29.7. 2010 Joensuun Liperissä mitattu +37,2 astetta, joka sekin on korkeampi kuin ihmisruumiin normaali lämpö. Kesän 2025 lämpöennätys +32, 6 astetta Suomessa tehtiin Oulussa 31. heinäkuuta.
Ilmatieteen laitoksen syksyä koskevassa vuodenaikaennusteessa on merkkejä pitkästä, lämpimästä syksystä. Varmin asia on kuitenkin minuutilleen ennustettavissa oleva auringon nousu- ja lasku: pimeys tulee aina ajallaan.