Hallitus päätti puoliväliriihessä, että jatkossa avoin yliopisto ja ammattikorkeakoulu voivat myöntää tutkintoja. Tämä on tervetullut uudistus – erityisesti työelämässä oleville aikuisille, jotka haluavat kehittää osaamistaan tai suunnata urallaan uudelle alalle ilman, että heidän tarvitsee hypätä pois työelämästä tai kilpailla opiskelupaikoista vastavalmistuneiden nuorten kanssa.
Uskon, että tämä mahdollisuus palvelee myös heitä, jotka haluavat suorittaa loppuun aiemmin kesken jääneet opintonsa.
Uudistus on herättänyt huolta siitä, että avoimesta korkeakoulusta voisi tulla ohituskaista varakkaille tai että koulutus kaupallistuu. On syytä huomata, että avoimen korkeakoulun kautta on jo pitkään voinut opiskella yksittäisiä kursseja, ja suosituimmille aloille pääsyä tuetaan kalliilla valmennuskursseilla. Myös ammatti- ja erikoisammattitutkinnot ovat osin maksullisia.
Todennäköisesti tutkinnon suorittaminen avoimen väylän kautta ilman opintososiaalisia etuja ei jatkossakaan houkuttele suurta joukkoa nuoria, jotka kaipaavat täysipäiväistä opiskelua ja opiskeluyhteisöä. Osana jatkuvaa oppimista ja osaamisen päivittämistä avoin korkeakoulu tarjoaa monelle joustavan ja realistisen vaihtoehdon. Tämä voi myös auttaa hallitusta tavoitteessaan suunnata tutkintopaikkoja ensisijaisesti ensimmäistä tutkintoa suorittaville.
Uudistus palvelee myös elinkeinoelämää. Yritykset kamppailevat osaajapulassa, ja kilpailukykymme kannalta on keskeistä, että työntekijöillä on mahdollisuus päivittää osaamistaan työuran eri vaiheissa.
Avoimen korkeakoulun väylä voi tarjota ketterämmän keinon osaamisen kehittämiseen ilman, että työntekijä joutuu jäämään palkattomalle opintovapaalle. Tässä on mahdollisuus rakentaa uudenlaista yhteistyötä opiskelun ja työelämän välillä.
Tärkeää on myös varmistaa, että avoin korkeakoulutus palvelee nuoria. Hallitus päätti tarjota toisen asteen päättäneille nuorille, jotka eivät saa korkeakoulupaikkaa, maksuttoman 30 opintopisteen opintosetelin avoimen korkeakoulun opintoihin. Tämä on erinomainen tapa tukea nuoria oman alan löytämisessä ja ehkäistä koulutuksen ulkopuolelle jäämistä.
Vain noin joka kahdeksas korkeakoulupaikka kohdentuu suoraan uusille ylioppilaille. Tämä on ristiriidassa sen kanssa, että tavoittelemme väestön koulutustason nostoa. Tarvitsemme käytännöllisiä ratkaisuja, jotka sujuvoittavat nuorten koulutuspolkuja, tukevat jatkuvaa oppimista ja vastaavat elinkeinoelämän muuttuviin osaamistarpeisiin.